uhka2

Uusi Uhkatilannekoulutus voidaan räätälöidä koulutettavien henkilöiden osaamisen mukaan sekä paikallisiin tarpeisiin.

Suomen Ensihoitoalan Liitto (SEHL) vaati julkilausumassaan ensihoitajille lisää turvallisuuskoulutusta, -välineitä, -tilastointia ja -raportointia.
”Vähän aikaa sitten valmistunut Suomen Palopäällystöliiton koulutuspaketti uhkatilanteiden varalta sisältää lähes kaikki julkilausumassa esitetyt tavoitteet”, koulutuspaketin toinen tekijä Juha Höök sanoo.

Suomen Ensihoitoalan Liitto antoi kevään opintopäivillään julkilausuman, joka vaati ensihoitotyöhön lisää turvallisuutta.
Julkilausuma vaati lisää koulutusta ja määritteli sen tehtäväksi poliisin kanssa. Lisäksi julkilausumassa vedottiin turvavarusteisiin, jotka työnantajan on hankittava sekä uhka- ja vaaratilanteiden tilastointiin ja raportointiin, jossa niin työntekijällä kuin työnantajallakin on vastuunsa.

Suomen Palopäällystöliitto tuotti vastikään Uhkatilannekoulutuksen. Juha Höök ja Tero Ihatsu valmistelivat yhteistyöviranomaisten ja asiantuntijoiden kanssa laajan koulutuspaketin, joka voidaan räätälöidä paikallisiin tarpeisiin ja koulutettavien osaamisen mukaiseksi. Uhkatilannekoulutus on suunnattu ensihoidolle, pelastusalan ammattilaisille ja sopimuspalokuntalaisille. Koulutuksessa käsitellään muun muassa työturvallisuuden perusteita, uhkatilanteiden ennakointia, viranomaisyhteistyötä, parityöskentelyä, tiimityötä, aggressiivisen henkilön kohtaamista ja passiivisten suojavälineiden käyttöä.

Mitä Uhkatilannekoulutukselle kuuluu nyt?
Koulutuspaketti valmistui aikataulussa viime vuoden (2016) lopulla. Kouluttaminen aloitettiin kouluttajakoulutuksella. Sellaiset pidettiin Pelastusopistolla Kuopiossa ja Helsingin pelastuskoululla. Kouluttajakursseille osallistui noin 60 henkilöä, he saivat päivänmittaisen aineistoperehdytyksen.
Koulutukseen osallistuttiin pelastuslaitoksista, pelastusalan liitoista, sairaanhoitopiireistä sekä turva-alan oppilaitoksista. Lisäksi koulutusta on annettu Helsingin – ja Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksilla.

Ketkä kaikki tahot ovat olleet valmistelemassa koulutusta?
Olimme onnekkaita ja saimme tukea useilta eri viranomaisilta ja yksityisiltä toimijoilta. Yhteistyössä ovat olleet poliisi, Hätäkeskuslaitos, pelastusalan oppilaitokset sekä ensihoidosta yksittäiset ensihoitajat, ensihoidon kenttäjohto ja Satakunnan ensihoitokeskuksen ylilääkäri Vesa Lund. Lisäksi olemme tehneet yhteistyötä muutaman suojaliivejä valmistavan yrityksen kanssa sekä yhden turva-alan oppilaitoksen kanssa.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Kouluttajakoulutuksia on jo pidetty muun muassa pelastuslaitosten ja sairaanhoitopiirien henkilökunnalle.

Kuinka koulutuksen räätälöinti tapahtuu?
Peruskoulutus koostuu eri osioista, joita voidaan räätälöidä koulutettavien taustan ja koulutustarpeen mukaan. Päivä voi olla täysin teoriapitoinen tai päivä voi vaihtoehtoisesti painottua käytännönharjoitteluun, jolla tässä yhteydessä tarkoitetaan, vaikka suojaliivien oikeaoppista pukemista, hätäkutsun tekoa tai CASE-harjoitteita.
Sisältöön vaikuttaa suoraan se, mikä on koulutettavien lähtötaso. Esimerkiksi jos työpaikalla on hoidettu perehdytys kuten se pitäisi, ei lainsäädäntöön ja työturvallisuuden teoriaan tarvitse käyttää lainkaan aikaa, ja näin voidaan aloittaa suoraan kertaamalla työpaikan ohjeistus väkivallan uhkatilanteita silmällä pitäen. Luonnollisesti, mikäli myös perusteet vaativat syvempää paneutumista, ei itse aiheeseen päästä käsiksi ennen kuin ”kivijalka” aiheeseen on luotu.

Miten koulutuksen voi tilata?
Tällä hetkellä koulutuksen voi tilata Suomen Palopäällystöliiton kautta ja hinta riippuu koulutuksen laajuudesta sekä tuleeko kouluttajia yksi tai useampi. Suositeltavaa on, että koulutettavien maksimiryhmäkoko on noin 15-20 henkilöä, mikäli mukaan halutaan käytännön harjoitteita. Yksi vaihtoehto on tilata organisaatiolle kouluttajakoulutus, jolloin työpaikalle koulutetaan
omat sisäiset kouluttajat. He saavat käyttöönsä kouluttajanoppaan sekä PowerPointilla tehdyn koulutusrungon. Palopäällystöliitto päivittää niitä tarpeen mukaan.
Lisäksi pyrimme jakamaan kouluttajille alan uudet tuulet aiheen tiimoilta ja vaihtamaan materiaalia puolin ja toisin idealla ”pyörää ei kannata keksiä uusiksi.”

Olette sitä mieltä, että koulutus tulisi pitää ”viranomaiskoulutuksena”, miksi?
Haluamme, että koulutus pysyisi sellaisten tahojen sormissa, jotka ymmärtävät alan ominaispiirteet ja omaavat kokemusta aiheesta. Näin pystytään vetämään ja kehittämään koulutuksia niin, että alan omat näkökulmat tulevat huomioiduksi.
Koulutus on aidosti moniviranomaispohjalta tehty. Siinä on otettu huomioon pelastajien ja ensihoitajien alan erityispiirteet niin lakien kuin käytännön harjoitteiden osalta. Materiaalissa on käsitelty myös turvaluokiteltua materiaalia kuten poliisitaktiikkaa sekä hätäkeskuksen toimintatapoja. Siksi pyrimme pitämään viranomaisille kuuluvat toimintatavat ja -mallit poissa sellaisilta tahoilta kenen niitä ei tule tietää.

Koska poliisillakaan ei ole täyttä tietämystä pelastustoimen ja ensihoidon toimintamalleista, paras lopputulos saataisiin aikaan yhteistyöllä, jossa meidän alan osaajat tekisivät yhteistyötä poliisin edustajien kanssa, jotka ovat uppoutuneet enemmän meidän ongelmiin. Samalla voitaisiin kehittää alueellisia toimintamalleja, parannettua viranomaisten välistä yhteistyötä sekä toimintamalleja.

Olette vahvoja pelastusalan asiantuntijoita ja koulutuksen on kustantanut Palopäällystöliitto, mitä sanotte ensihoidon organisaatioille, jotka pohtivat koulutuksen hankkimista mutta epäilevät tekemäänne koulutusta nimenomaan sen takia, että siitä huokuu vahva pelastustausta?
Vuonna 2016 toteutettiin hanke, jossa Palopäällystöliitto halusi olla tiennäyttäjänä tällä työturvallisuuden osa-alueelta. Idea päätettiin hankkeistaa ja sille anottiin rahoitusta Palosuojelurahastolta.
Rahaston säännöt määrittelevät suunnan materiaalille, ja siksi se on tehty pelastustoimen ensivastenäkökulmasta. ”Lainalaisuudet” ensihoidossa ja ensivastetoiminnassa ovat miltei samat.
Koulutus onkin käytettävissä lähes suoraan ensihoitoon. Kaikki esimerkit ja CASE-harjoitteet on suunniteltu niin, että tehtävää hoitaa kahden hengen työpari.
Toivoisimme, että koulutus tavoittaisi pelastustoimen työntekijät valistajasta pelastajaan ja sopimuspalokuntalaisesta ensihoitajaan. Useat eri tilastot näyttävät toteen, että pelastustoimessa ja ensihoidossa kohdataan uhkatilanteita. Nyt kun asiaa ei enää tarvitse todistella, voisimme valmistaa ammatillisen koulutusmateriaalin, joka samalla tehostaisi alojemme yhteistä panosta työturvallisuuden kehittämiseksi.
Teollisuudesta tuttu termi ”yhteinen työpaikka” pätee myös auttaja-ammateissa. Esimerkiksi kolaripaikalla tai vaikkapa väkivaltatilanteessa toimijat ovat samat ja kaikkia koskevat samat työturvallisuuden riskit. Miksi emme siis kouluttautuisi työturvallisuuteen myös yhdessä?

Jos tarkastelette Suomen Ensihoitoalan Liiton julkilausumassaan vaatimia asioita, miten tekemänne koulutus vastaa siihen?
Mielestämme hyvin, paketti kattaa kaikki peräänkuulutetut asiat ja lisäksi myös muuta. Ainoastaan me painotamme koulutusta yhteistyössä poliisin kanssa. Väkivallan uhka on ikävä ja kuormittava asia, hyvä että liittotasolla on asiaan otettu kantaa.

Mitä seuraavaksi?

Nyt on viimeinen aika ryhtyä pohtimaan eri viranomaisten varautumista ja yhteisiä toimintamalleja mahdolliseen terrori-iskuun. Suunnittelussa tulisi huomioida, että mahdollinen terroritilanne on äärimmäisen vaarallinen myös auttajille.
Maailmalta on jo esimerkkejä, joissa ensimmäisen iskun uhreja auttamaan tulleita vastaan on isketty uusilla täsmäiskuilla.
Lisäksi on syytä miettiä, mitkä tulisi olla esimerkiksi ensihoidon kenttäjohdon ja pelastuksen suojavarusteiden taso ja suojaavuus. Suomessa mahdolliselle tapahtumapaikalle tulee todennäköisesti useita eri viranomaisia sekä yksityisiä toimijoita, mikä asettaa oman haasteensa johtamiselle ja viestiliikenteelle.
Varautuminen ei voi lähteä siitä, että kaikki ensihoidon, pelastuksen ja poliisin yksiköt ovat käytettävissä mahdollisen iskun sattuessa, myös muut kiireelliset tehtävät tulee pystyä hoitamaan. Tämä tarkoittaa jonkin tasoisen koulutuksen suuntaamista kaikille toimintaan mahdollisesti osallistuville tahoille.

Koulutuksen tekijät

Uhkatilannekoulutuksen laatijat ovat palomies Tero Ihatsu Keski-Uudenmaan pelastuslaitokselta, hänellä on turvallisuusalojen työkokemusta Suomesta ja ulkomailta lähes 20 vuoden ajalta; paloesimies Juha Höök Länsi-Uudenmaan pelastuslaitokselta, hän on työskennellyt pelastusalalla vuodesta 1994 alkaen. Vuodesta 2004 asti Höök on ajanut uhka- ja vaaratilannekoulutuksia osaksi pelastuksen ja ensihoidon työturvallisuutta. Vuonna 2007 Höök toimi ESR-rahoitteisessa (Euroopan sosiaalirahasto) Työturva-07 hankkeessa projektipäällikkönä Pelastusopiston edustajana. Hankkeen aikana kartoitettiin ensikertaa valtakunnallisesti pelastustoimen uhkatilanteiden yleisyyttä.

Teksti, kuva ja haastattelu: Marko Partanen