Tilannekuva voidaan selvittää radio-ohjattavalla multikopterilla minuuteissa. Poliisi käyttääkin koptereita jo tottuneesti – tulipaloissakin, jolloin palomestarit ovat saaneet tapahtumasta käyttöönsä laadukkaan ja reaaliaikaisen videokuvan.
Nyt kopteria kokeiltiin Kellokosken vpk:n kanssa.

Radio-ohjattavan kopterin avulla tilannepaikka voidaan tiedustella nopeasti. Kuva on otettu kopterin kameralla.

Radio-ohjattavan kopterin avulla tilannepaikka voidaan tiedustella nopeasti. Kuva on otettu kopterin kameralla.

Maastoon, kallion päälle väsähtänyt henkilö tarvitsi apua Kellokosken vpk:n harjoituksessa. Kokenut radio-ohjattavien lennokkien lentäjä Anssi Aunola esitteli laitteen käyttöä yleisesti ja sen mahdollisuuksia maastoevakuoinnissa.

Aunola kertoo, että ennen lentoa tehdään tilannearvio, jossa arvioidaan lentoon liittyvät turvallisuustekijät ja tehdään lentosuunnitelma siitä, millaista tietoa ilmasta käsin halutaan saada. Jokaisella lennolla tulee huolehtia turvallisuudesta ja myös viranomaistehtävillä huomioida mahdollisesti kohteeseen saapuva lääkärihelikopteri. Trafi on laatinut miehittämättömien ilma-alusten toimintaa liittyen ohjeita, joissa turvallisuus halutaan varmistaa.

Ilmakuvaukseen soveltuva multikopteri ohjaimineen mahtuu suhteellisen pieneen kuljetuslaatikkoon. Kuvauskopteri nousee ilmaan parissa minuutissa: käyttäjän tarvitsee vain tehdä tarkistukset laitteen toiminnasta ja kiinnittää potkurit paikoilleen. Kompassin kalibroinnilla saadaan kopterille paikkatieto johon kopteri palaa, mikäli radiosignaali katkeaa yllättäen.
Kopterin kamera välittää parhaimmillaan 4K -tasoista videokuvaa mobiililaitteen ruudulle, sillä voidaan ottaa myös still-kuvia. Lennon aikana voidaan seurata kopterin etäisyyttä sekä ohjaimeen, maahan että edessä olevaan esteeseen. Lukemat näkyvät reaaliajassa mobiililaitteen näytöllä.

 

Anssi Aunola on lentänyt radio-ohjattavailla kotereilla 20 vuotta ja saavuttanut kilpailuissa kansainvälistäkin menestystä.

Anssi Aunola on lentänyt radio-ohjattavilla koptereilla 20 vuotta ja saavuttanut kilpailuissa kansainvälistäkin menestystä.

Etsintää ilma-aluksella

Harjoituksessa on tarkoituksena ensin etsiä henkilö maastosta. Aunola nostaa hetkessä aluksen noin 40 metrin korkeuteen, josta näkyy koko lähitienoo. Vähitellen hän tarkentaa näkymää.
On etua, jos maastossa oleva henkilö alkaa heiluttaa aluksen nähdessään. Harjoituksessa kohdehenkilö ei näy kopterin lähtöpaikalla ja ennakkotiedon perusteella tiedetään suunta, josta henkilöä aletaan etsiä. Nyt kohde löytyy ryteikön takaa noin 70 metrin päästä. Matkan arvioiminen ilman aluksen tuottamaa dataa olisi hankalaa.

Kohteen tavoittaminen tällä etäisyydellä tapahtui muutamassa minuutissa. Kopterin lentonopeus voi olla 20-30km/h vapaassa ilmatilassa. Kuvauskopterin kameran lähettämä kuva on niin tarkkaa, että mikäli kopterilla voidaan päästä 10-20 metrin päähän, voi kohteen kasvot erottaa kuvasta.
Kuvan perusteella voidaan nähdä vihjeitä potilaan kunnosta jo ennen kuin kohteeseen ehtii auttajia. Nyt käytössä olleella kopterilla ei ole mahdollista zoomata kuvaa. Tarkemman kuvan saaminen edellyttää kohteen lähelle lentämistä mutta hyvää yleiskuvaa saadaan kiinteälläkin objektiivilla.
Ensihoidon kenttäjohtaja Sami Majaranta pitää Virvellä yhteyttä sopimuspalokuntalaisten yksikönjohtajaan. Majaranta antaa etenemisohjeita kopterista mobiililaitteelle tulevan videokuvan perusteella. Hän ei ole koskaan aiemmin ollut tekemisissä kopterien kanssa.

 

Kopterilla voi lentää lähelle kohdetta ja kuvata. Harjoituksessa tilannejohtaja ohjasi toimintaa 70 metrin päästä mobiililaitteen näytöltä.

Kopterilla voi lentää lähelle kohdetta ja kuvata. Harjoituksessa tilannejohtaja ohjasi toimintaa 70 metrin päästä mobiililaitteen näytölle välittyneen videokuvan avulla.

Pelastusoperaation seuraaminen

Ennen evakuointia sopimuspalokuntalaiset laskevat henkilön kalliolta köysillä. Aunola ohjaa kopterin turvallisen etäisyyden päähän lähelle pelastusoperaatiota, jolloin mobiililaitteen ruudulta pystyy erottamaan köydet ja kohteessa suoritettavat valmistelut. Siten toimintaa voisi myös johtaa kauempaa.

Koska kantomatkaa on paljon ja maasto huonokulkuista, aluksella tiedustellaan myös paras mahdollinen evakuointireitti. Aluksen kameran tasosta riippuen maaston muodot voidaan erottaa tarkasti tai heikommin. Paremman kuvan korkeuseroista saa zoomillisella kameralla. Vahvat polut näkyvät ilmasta ilman zoomiakin.

 

Ilma-aluksista olisi hyötyä

Harjoituksen jälkeen ensi kertaa kopteritoimintaa seurannut Majaranta on vakuuttunut, että aluksesta olisi hyötyä muillakin tehtävillä. Esimerkiksi liikenneonnettomuuksissa alus voitaisiin nostaa ilmaan, ja tilannekuva selviäisi huomattavasti paremmin kuin romun seassa kulkien. Ilma-alusta pitäisi vain alkaa käyttää ja sen toimintaa kehittää.

Sopimuspalokuntalaiset kertovat, että alus ei haitannut pelastusoperaatiota, vaikka se pörräsi parhaimmillaan vain viiden metrin päässä. Kopteri tuottaa jonkin verran surinaa mutta tehtävää hoitaessa sitä ei juurikaan huomannut.

Aunola uskoo, että kopterista olisi hyötyä todella usein – sitä tulisi vain käyttää ennakkoluulottomasti. Tehokkaampiin laitteisiin pystyy asentamaan lämpökamerankin, jolloin etsintä on vielä helpompaa. Lisäksi lämpökameralla palavan rakennuksen katolta löytyy kuumin paikka laadukkaan videokuvan kylkiäisenä, jo ennen kuin nostolavasta on tassut maassa tai jopa ennen sen saapumista. Aluksilla voitaisiin tiedustella myös vaarallisia kohteita vaikkapa vaarallisten aineiden onnettomuuksissa – niin on kaiketi jossain jo tehtykin, suomalaisessakin pelastustoimessa.

 

Ensihoidon kenttäjohtaja Sami Majaranta (vas) tutustui kopteritoimintaan ensimmäistä kertaa. Hän uskoo, että niistä olisi hyötyä onnettomuuksien hoitamisessa.

Ensihoidon kenttäjohtaja Sami Majaranta (vas) tutustui kopteritoimintaan ensimmäistä kertaa. Hän uskoo, että niistä olisi hyötyä onnettomuuksien hoitamisessa.

Lentäminen on helppoa

Nykyaikaisten kopterien lentäminen on helppoa ja niissä on paljon avustavia toimintoja. Esimerkiksi nyt kokeillussa kopterissa on tunnistimet, jotka havaitsevat esteen lentoradalla ja estävät ohjaajaa lentämästä päin estettä. Aluksessa on myös GPS:ään perustuva toiminto, jonka avulla kopteri saadaan leijumaan paikallaan ilman ohjaajaa. Mikäli pilotilla tulee tilanne, jossa asennon hahmottaminen on epävarmaa saa kopterin pysähtymään paikalleen palauttamalla ohjaimet neutraalitilaan.

Nykyisen tekniikan vuoksi Aunola uskoo, että aluksen lentämisen perusteet pystyisi opettamaan yhden työpäivän aikana. Kokeilussa olleessa kopterissa on muun muassa automaattinen maasta nousu ja laskeutuminen, jolloin ohjaajan ei tarvitse tehdä laskeutumista. Riittää, että pilotti ohjaa kopterin turvalliseen kohtaan, jossa laskeutumisen voi tehdä automaattisesti.
– Ehkä alus voisi olla pelastustoimen seuraava työkalu. Paikkakunnasta riippuen sen sijoituspaikka voisi olla päivystävän palomestarin auto tai jokin muu, Aunola sanoo.
Ohjaaja voisi keikalla lentää alusta johtoauton vierestä, samalla videokuva tilannepaikasta välittyisi johtoyksikön sisään isolle näyttöruudulle.

Määräysten mukaan kopteria on lennettävä jatkuvassa näkökontaktissa, jonka vuoksi pilotin tai tähystäjän tulee tarkkailla kopteria kameran kuvan lisäksi visuaalisesti. Tämä omalta osaltaan lisää lentämisen turvallisuutta. Mikäli teknisistä syistä videosignaali katkeaisi, kykenisi pilotti lentämään kopterin takaisin lähtöpaikkaan.

 

Pelastustoimessa kehitetään parhaillaan kopteritoimintaa. Työpaikoilla kannattaisi kerätä alan harrastajat yhteen ja pohtia voisiko asialle tehdä jotakin.

Pelastustoimessa kehitetään parhaillaan kopteritoimintaa. Työpaikoilla kannattaisi kerätä alan harrastajat yhteen ja pohtia voisiko asialle tehdä jotakin.

Monenlaisia koptereita

Aunola on puhunut miehittämättömien ilma-alusten käytöstä pelastustoimen tehtävissä jo pitkään. Itse hän on lentänyt laitteita jo parinkymmenen vuoden ajan. Harjoituksessa Aunola lensi omalla harrastelijalaitteella, sellaisen voi hankkia kuka tahansa verkkokaupasta noin 1400 eurolla. Tällaisella harrastelijakopterilla saadaan todella hyvälaatuista kuvaa mutta sateella, kovalla pakkasella tai kovassa tuulessa sitä ei voi lentää. Tuulen vaikutus riippuu kopterin koosta ja myös pilotin taidoista, pienellä kopterilla tuulirajat tulevat nopeammin vastaan kuin isolla ja painavammalla laitteella.

Pelastustoimen käyttöön Aunola suosittelisi laitetta, joka autoon asennettavine lataustelakoineen maksaisi noin 3000 euroa. Ammattikäyttöön tarkoitettu laite maksaisi noin 5000 euroa. Pelastustoimessa kopterin tekniikan tulee olla helposti käytettävää ja liian monimutkaisia laitteita ei kannata hankkia. Pienempien koptereiden hankinta ja ylläpitokustannukset eivät ole kovin suuret ja näin ollen mahdollistaisi useamman laitteen hankinnan.
– Pelastustoimessa laitteen tulisi olla sellainen, että jos se putoaa vaikkapa kuumassa savussa, niin sen uusiminen ei tuottaisi tuskaa, Aunola sanoo.

Katso jutun avauskuvana oleva video!

Teksti Marko Partanen
Ilmakuvaus Anssi Aunola