Nivelrikko on maailman yleisin nivelsairaus. Suomessa tehdyn tutkimuksen mukaan kaikista yli 30-vuotiaista miehistä 5,7 prosentilla on lonkan nivelrikko. Nivelrikko on sairaus, joka vaikuttaa kokonaisvaltaisesti ihmisen elämään. Nivelrikon oireita voivat olla muun muassa rasituksessa ja levossa tuntuva kipu, jäykkyys ja vaikeus suoriutua työtehtävistä ja arjen toiminnoista, kuten pukeutumisesta. Millaisia vaikutuksia lonkan nivelrikolla voi olla pelastajan työ- ja toimintakykyyn? (1)
Pelastaja Jari Torvella on omakohtainen kokemus lonkan nivelrikosta. Tätä tekstiä kirjoitettaessa hän oli pääsemässä lonkan tekonivelleikkaukseen. Torvi piti leikkausta tervetulleena: “Muistan, kun työvuorossa en päässyt alas paloautosta tai saanut saappaita pois jalasta. Jonkun piti vetää saappaat irti, sillä lonkkaa kivisti niin kovasti.” Torvi kertoo lonkan nivelrikon vaikuttavan muutenkin kuin vain fyysisesti: “Hävetti tulla töihin, kun tuntui siltä, että oli vain muiden tiellä työvuorossa.” Torvi toivookin, että kivut vähenisivät leikkauksen myötä ja hän pääsisi palaamaan töihin, kunhan on kuntoutunut. “Luotan kuntoutumiseen täysin. Uskon urheilutaustani auttavan minua kuntoutumaan hyvin.”
Pelastajien eläkeikää on nostettu 65:een ikävuoteen, mutta työn vaatimukset ovat edelleen samat. Torven mielestä eläkeikä on liian korkea: ”Testit ovat yhä vaikeampia suorittaa ja ikä tuo myös epävarmuutta tekemiseen. Hyvä puoli tietysti on, kun töitä varten pitää olla hyvässä fyysisessä kunnossa, motivoi se vapaa-ajallakin olemaan aktiivinen.” Korkea eläkeikä tuo mukanaan uudenlaisia haasteita pelastusalalle.
Etelä-Karjalan pelastuslaitoksen fysioterapeutti Tomi Hauska uskoo tulevaisuudessa tekonivelten yleistyvän: “Uskon, että tulevaisuudessa tekonivelen omistavia pelastajia tulee olemaan yhä enemmän. Onneksi tekonivelet ovat nykyään hyviä ja niiden kanssa voi jatkaa arkea normaalisti.” Nykyään pelastajana saa toimia tekonivelen kanssa, mutta näin ei kuitenkaan aina ole ollut. Pelastaja Torvi pitää muutosta hyvänä: “Jos ja kun palomiehellä on halukkuutta töihin, niin se sallitaan, hyvä juttu!”
Tomi Hauska on ollut mukana kuntouttamassa ja valmistamassa Torvea tekonivelleikkaukseen. Yhdessä he ovat tehneet muun muassa lantionseudun lihasvoimaharjoittelua. Torvi pitää Hauskan läsnäoloa tärkeänä pelastuslaitokselle: ”Ikääntyessä tulee enemmän vaivoja ja Tomi on heti auttamassa. Tomi huolehtii kokonaisvaltaisesti palomiesten fyysisestä toimintakyvystä. Se antaa toivoa ja luottoa tulevaan.”
Työkykyiseksi tekonivelleikkauksen jälkeen
Etelä-Karjalan pelastuslaitoksella työskentelee pelastaja Antti Vihtonen, jolle on tehty lonkan tekonivelleikkaus jo noin seitsemän vuotta sitten. Kuntoutumisesta kysyttäessä Vihtonen kommentoi: “Kaksi kuukautta leikkauksen jälkeen olin vuorossa ensin kuskina ja kolme kuukautta leikkauksen jälkeen normaalisti vuorossa.” Vihtosen kertoman mukaan toipuminen on ollut erinomaista: “Ei sitä enää ole pitkään aikaan edes muistanut, että lonkka on leikattu. Normaalisti olen päässyt harrastusten pariin, pelaamaan muun muassa salibandyä.” Ennakkoluuloja on varmasti monella lonkan tekonivelleikkauksesta, mutta Vihtosen mukaan ne hälvennettiin nopeasti: “Olin kuullut esimerkiksi siitä, että palomieheksi ei voisi palata leikkauksen jälkeen. Lääkärit kuitenkin näyttivät töihin palaamiselle nopeasti vihreää valoa.”
Kirjoittajat: Teemu Kiljunen, LAB- ammattikorkeakoulun fysioterapeuttiopiskelija, hän suoritti toisen ammatillisen harjoittelujakson Etelä-Karjalan pelastuslaitoksella. Outi Pöyhönen, kirjoittaja on LAB-ammattikorkeakoulun lehtori, hän työskentellee fysioterapeuttikoulutuksessa.
Lähteet:
- Käypähoito. 2018. Arokoski, J., Malmivaara, A., Mattila, V., Tarnanen, K. Nivelrikko polvissa ja lonkissa.
- Hauska, T. 2021. Fysioterapeutti. Etelä-Karjalan pelastuslaitos. Haastattelu 28.9.2021
- Torvi, J. 2021. Pelastaja. Etelä-Karjalan pelastuslaitos. Haastattelu 28.9.2021
- Vihtonen, A. 2021. Pelastaja. Etelä-Karjalan pelastuslaitos. Haastattelu 30.9.2021
