Palomiesten toimintakykytestit sisältävät nykyisin myös liikkuvuutta ja tasapainoa arvioivia osioita. Liikkuvuuden arviointi on herättänyt Ruokolahden palokunnan päällikkö Petri Leppäsen mukaan sopimuspalokuntalaisten keskuudessa ihmetystä, mutta tarvetta harjoittelulle ei arvioinnin jälkeen ole kiistetty.

 

Liikkuvuuden arviointiin ja kehittämiseen on havaittu olevan tarvetta. Mutta voiko sopimuspalokuntalainen notkistua vielä yli 40- vuotiaana? Tätä kysymystä Petri Leppänen pohtii yhdessä palokunnan koulutusvastaava Pasi Hietasen kanssa. Kysymys on noussut ajankohtaiseksi sekä pelastustehtävien monipuolisuuden ja haasteellisuuden että toimintakykytestaukseen sisällytetyn liikkuvuuden arvioinnin vuoksi. ”Palomiesten toimintakykytestit ovat sisältäneet kuluneen vuoden aikana myös liikkuvuutta ja tasapainoa arvioivia osioita. Liikkuvuuden kehittymisen on todettu vähentävän muun muassa tapaturmariskejä ja tukevan näin työkykyä”, Leppänen taustoittaa. Hietasen mukaan palomiesten tulee pystyä liikkumaan pelastustehtävien yhteydessä turvallisesti myös kapeilla alustoilla sekä ahtaissa tiloissa. ”Esimerkiksi tikas- ja kattotyöskentelyssä ketteryydestä on kiistatonta hyötyä. Myös savunpoistoluukusta sisään ja ulos savusukellusvarustuksessa siirryttäessä tarvitaan ylä- ja alaraajojen liikkuvuutta ja voimaa”, Hietanen pohtii.

 

Venyttely ei innosta

”Iän karttuessa lihakset kiristyvät ja selkäranka sekä nivelet tuntuvat entistä jäykemmiltä, mutta omatoiminen venyttely ei innosta”, Leppänen tiivistää havaintojaan. Palokunnassa onkin kuluneen syksyn aikana muokattu viikoittaista, ohjattua liikuntakoulutuksen sisältöä vastaamaan havaittua tarvetta entistä tietoisemmin ja tavoitteellisemmin. Jokainen harjoittelukerta on sisältänyt erilaisia, koko kehoa haastavia toiminnallisia liikkuvuusharjoitteita. Tämän lisäksi kauden harjoitussuunnitelmaan on lisätty kokonaisia harjoituskertoja, jotka keskittyvät vain liikkuvuuden edistämiseen. ”Toiminnalliset liikkuvuusharjoitteet ovat tehokkaita ja vahvistavat samalla lihaskestävyyttä, tasapainoa sekä liikehallintaa”, palokunnan koulutusvastaava Hietanen summaa. ”Tunnin harjoittelun jälkeen hiki virtaa ja joka paikassa tuntuu mukavalla tavalla. Väitän toiminnallisten harjoitteiden motivoivan miehiä monipuolisuudellaan ja haastavuudellaan enemmän kuin perinteinen venyttely”, Hietanen analysoi.

 

Havaittuja muutoksia?

”Vielä emme pysty arvioimaan liikkuvuusharjoittelun vaikutuksia toimintakykytestituloksiin perustuen, mutta saamamme palautteen mukaan harjoittelu on koettu hyödylliseksi”, Leppänen ja Hietanen summaavat. ”Palomiehet ovat kertoneet esimerkiksi alaraajojen lihasten tuntuvan joustavammilta ja selkärangan notkeammalta. Myös esimerkiksi lonkkanivelten liikkuvuuden on koettu lisääntyneen. Se, että miehet toivovat tämänkaltaista harjoittelua entistä enemmän, vahvistaa sopimuspalokuntalaistenkin motivoituvan liikkuvuusharjoittelusta”, Leppänen hymyilee.

 

Teksti ja kuva: Outi Pöyhönen, Tuntiopettaja, Saimaan ammattikorkeakoulu, Sosiaali- ja terveysala