Tähystäjä: Parasta laatua osaamisen johtamisella

By |2018-11-12T20:15:42+00:0012.11.2018|

Osaamisenhallintaa on kehitetty vuosia eri yksiköissä. Erilaisia malleja ja testauksia on toteutettu hyvinkin erilaisilla ideologioilla. Monessa järjestelmässä osaamisenhallinta perustuu negatiiviseen olettamukseen: Mikäli ei vaadita tarpeeksi, työntekijä pyrkii pääsemään aina mahdollisimman helpolla. Toisin sanoen – mikäli osaamista ei arvioida teoriatenteillä ja käytännön näytöillä, työntekijät eivät huolehdi omasta osaamisestaan.

Aikanaan tekemässämme ylemmän ammattikorkeakoulun opinnäytetyössä laadittiin Eksotelle osaamisenhallintajärjestelmä. Työ lähti juurikin päinvastaisesta olettamuksesta. Positiivinen olettamus tarkoittaa, että ihmiset tietävät itse parhaiten minkälaista osaamista heidän tulee kehittää pärjätäkseen työssään mahdollisimman hyvin.

Suurin osa työntekijöistä on todella motivoituneita tekemään työnsä mahdollisimman hyvin. He haluavat hoitaa potilaat mahdollisimman laadukkaasti. Tälläinen osaamisenhallintajärjestelmä on rakenteeltaan hyvin erilainen. Kehityskeskusteluissa käsitellään työntekijän omia ajatuksia oman osaamisen kehittämistarpeista ja lähdetään rakentamaan osaamista niihin perustuen.

Teoria- ja käytännön testauksissa ei siis ole tavoitteena etsiä virheitä ja arvioida, vaan etsiä kehittämiskohteita. Organisaatiotasolla tulisi voida seurata osaamispuutteita systemaattisesti, jolloin voidaan tuottaa tarkoituksenmukaista täydennyskoulutusta havaittuihin puutteisiin. Mikäli esimerkiksi lasten lääkehoito havaitaan ongelmalliseksi, voidaan siihen miettiä tarkastuslistoja, ohjeistusta, sekä koulutusta. Ongelmia etsimällä ei etsitäkään syyllisiä, vaan ratkaisuita ja tapoja kehittää toimintaa.

Netissä pyörivä meemi kuvaa asiaa hyvin:  

Leadership – “I’m not here to grade your work, I’m here to help you get an A.”

Lähde: Facebook

Osaamisenhallinnan johtamisen ei ole tarkoitus arvottaa työntekijöitä, vaan kehittää heidän toimintaansa parhaan tuloksen saavuttamiseksi.

Keinoja laadun ja toiminan kehittämiseksi on monia. Inhimillisen tekijän vaikutus on aina olemassa, mutta virheiden minimoimiseksi tulee tehdä töitä aktiivisesti. Laadullisessa järjestelmässä teoreettinen osaaminen on vain yksi kehitettävä asia. Tiedollinen osaaminen tukeutuu peruskoulutukseen ja siitä saatavaan tutkintoon, lisäksi osaamista kehitetään täydennyskoulutuksella ja kokemuksella. Lisäksi tiedollisia aukkoja voidaan paikata työparityöskentelyllä, tietokannoilla ja lisäksi esimerkiksi hoito-ohjetta pyytäen.

Toinen inhimillisen virheen vähentämisen keino ovat systemaattiset mallit. Toimimalla esimerkiksi ABC:n, ISBAR:n, VOI IHME!:n jne. mukaan, voidaan toimintaa varmistaa tehokkaasti. Lisäksi tarkistuslistat ja systemaattiset tutkimisen mallit tuottavat laadukasta tietoa potilaasta, jota sitten voidaan verrata tähän laajaan teoreettiseen tietoon.

Olennaista on rakentaa ja johtaa näitä malleja.

Ihmisten johtamisessa korostuvat erityisesti yhteistyö, arvostaminen ja osallistaminen. Samoin on osaamisenhallinnan johtamisessa. Mikäli osaamista halutaan kehittää, kuka tietää osaamispuutteet parhaiten? Henkilöstön mukaan ottaminen on olennaista sekä toiminnan oikean kohdentamisen että sitouttamisen kannalta.

Erityisesti nykyisen muutoksen keskellä ydinasioihin tulisi kiinnittää erityistä huomiota. Ensi- ja akuuttihoidon tuloksesta tehdään käytännössä sata prosenttia henkilöstön osaamisella.

Sitä ei saa unohtaa, vaikka olisi minkälainen muutos menossa.