Fyysisen kuormittumisen syyt etsittiin

By |2018-09-17T18:35:16+00:0017.09.2018|

Yhden hengen liikkuvan päivystysyksikön ensihoitaja kohtaa erilaisia päivystyksellistä hoitoa vaativia tilanteita potilaiden kotioloissa. Vaihtelevat ympäristöt sekä kannettavat tutkimus- ja hoitovälineistöt haastavat ensihoitajan ergonomisen työskentelytavan. Millaisia fyysistä kuormitusta vähentäviä ajatuksia syntyi, kun liikkuvan yksikön ensihoitajat Marjo Pohjonen ja Marika Tarhonen tapasivat Lappeenrannan Lavolan paloasemalla Saimaan ammattikorkeakoulun fysioterapeuttikoulutuksen opettajat?   

Auton takakontti

Yhden hengen yksikössä välineet ovat takakontissa, josta niiden kantoon ottaminen haastaa ensihoitajan selkärangan. Yhteensä niistä kertyy 35 kilon taakka.

Yhden hengen liikkuva päivystysyksikkö on toiminut jo kahden vuoden ajan Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin alueella. Päivystysyksikön saama palaute potilaan kotona suoritettavista tutkimus- ja hoitotoimenpiteistä on ollut erityisen positiivista. Ensihoitajina liikkuvassa yksikössä työskentelevät Marjo Pohjonen ja Marika Tarhonen kertovat 12 tunnin työvuoron sisältävän keskimäärin kolmesta kahdeksaan työtehtävää erilaisissa ympäristöissä. Pohjosen mukaan tyypillisiä tehtäviä ovat muun muassa päivystyksellisen hoidontarpeen arviointi, suonensisäisten lääkehoitojen annostelu sekä tarvittaessa tukiyksikkönä toimiminen ensihoidon kuljettaville yksiköille. Moninaisten työtehtävien lisäksi autolla ajettavia kilometrejä saattaa kertyä jopa toista sataa.  

Yksikön käytössä oleva tutkimus- ja hoitovälineistö, kuten hoitoreppu, defibrillaattori, happilaukku sekä erillinen tehostetun kotihoidon hoitotarvikereppu, on pakattu suunnitelmallisesti farmarimallisen auton takaistuin- ja tavaratilaan. Kuljettajan istuimen vieressä on tilaa potilastietojärjestelmän edellyttämille laitteille sekä ajoa ja työtä ohjaaville paikannus- ja karttajärjestelmille.

  

Kuormittumista aiheuttavat tekijät      

Hoitokohteeseen saavuttaessa autosta kohteeseen kannettavien hoitorepun, defibrillaattorin ja tietokoneen yhteispaino on noin 35 kg. Talvisin pihojen liukkaus ja valaistuksen puute heikentävät ajoittain liikkumisen turvallisuutta. Nykyiset turvakengät ovat liukkaat. Ovien avaaminen ja hissittömissä taloissa myös portaiden nousu taakan kanssa koetaan haasteelliseksi. Lisäkuormitusta aiheuttavat repun suhteellisen kapeat hihnat, jotka painavat olkapäitä aiheuttaen osalle työntekijöistä olkahartia-alueen ja yläraajojen oireita kuten kipua ja puutumista. Myös koettu päänsärky on tyypillinen kantamiseen liittyvän lihasjännityksen oire.

 Työasento reppua selkään nostettaessa vaihtelee. Osa asettaa repun niin, että sen voi kyykistyen ottaa selkäänsä, toiset ”heittävät” repun selkään. Heittäminen tapahtuu voimakkaalla kiertoliikkeellä, joka kuormittaa sekä olkapäitä että selän rakenteita. 

Työskentelyolosuhteet ja –asennot potilaiden kotona vaihtelevat kulloisenkin tilanteen mukaan. Matalalla sijaitsevat sängyt tai lattia työskentelytasona kuormittavat erityisesti työntekijän selkää työskentelyn tapahtuessa potilaan ylle kumartuneena. 

Kirjaaminen autossa 2

Autossa kirjaaminen on epäergonomista.

Autossa käytössä oleva tietokone näppäimistöineen on sijoitettu noin 90°:een kulmaan työntekijään nähden. Mikäli työntekijä käyttää kyseistä konetta, hänen on työskenneltävä voimakkaasti kiertyneessä asennossa, joka kuormittaa erityisesti kaularangan, selän ja vasemman hartian rakenteita.

Päivystysyksikössä työskenneltäessä kuormituksen koetaan siis kohdistuvan ennen kaikkea selkään ja olkapäihin. Työntekijöiden koko, fyysinen kunto ja erityisesti työskentelytavat vaikuttavat fyysiseen kuormittumiseen. Kuormitusta on kuitenkin mahdollista vähentää vaikuttamalla niin työvälineisiin kuin työskentelytapoihinkin.

Ehdotuksia kuormituksen vähentämiseksi 

Pyörällisen repun siirtäminen vetäen helpottaisi niin olkapäihin kuin selkäänkin kohdistuvaa rasitusta. Mikäli vedettävää reppua ei koeta käyttökelpoiseksi ratkaisuksi esimerkiksi portaissa liikkumisen vuoksi, ainakin repun hihnojen tulisi olla leveämmät ja pehmustetut olkapäihin kohdistuvan kuorman helpottamiseksi. Yhtenä ratkaisuna voisi pohtia myös mahdollisuutta pitää repussa vain ne tarvikkeet, joita tarvitaan jokaisella hoitokäynnillä ja hakea sitten erikseen autosta ”erityistarvikkeet” silloin, kun se on tarpeellista. 

Repun käsittelyyn liittyvää olkapäiden ja selän kuormittumista voi vähentää huomattavasti myös välttämällä tempaisevaa heittoliikettä reppua selkään laitettaessa. Sekä autosta että potilaan kotoa lähdettäessä repun asettaminen sellaiseen paikkaan, josta sen voi nostaa suoraan selkäänsä, vältetään selkää kuormittavaa kiertoasentoa ja olkapäähän kohdistuvaa riuhtaisevaa liikettä.

Defibrillaattorin ja potilasmonitorin yhteispaino on noin 15 kg. Defibrillaattoria tarvitaan harvoin ei-akuuteissa hoitotilanteissa. Mikäli defibrillaattori olisi irrotettavissa erikseen, hoitotilanteeseen voisi ottaa mukaan pelkän monitorin, jolloin kokonaiskuormitus vähenisi. 

Autossa kirjaamisen sijaan voisi miettiä, olisiko kirjaus mahdollista tehdä jo potilaan kotona. Samalla olisi hetki aikaa seurata vielä asiakkaan vointia. Pienempikokoinen työntekijä voisi kirjata myös autossa, tietokone sylissä. Tällöin selkä olisi mahdollista pitää kirjatessa suorana. 

Hoitorepun nosto autosta

Kiertoliikkeet ovat selkärangalle myrkkyä.

Ensihoitajan työ vaatii hyvää fyysistä kuntoa. Erityisesti keskivartalon lihasten voima mahdollistaa selän hyvän asennon hallinnan haastavammissakin työasennoissa. Hyvä jalkalihasten voima taas vähentää selän työtä ja siihen kohdistuvaa kuormitusta. Hartialihasten ja yläraajojen hyvä lihasvoima puolestaan helpottavat kaikessa nostamiseen ja kantamiseen sekä työvälineiden kannattelemiseen liittyvissä tehtävissä. Myös liikkuvuuden harjoittaminen on tärkeää, jotta lihakset eivät kiristy. Tähän auttavat myös työn lomassa tehtävät työasennoille vastakkaiset liikkeet, jotka palauttavat kehoa kuormituksesta. 

 

Yhteistyö Saimaan ammattikorkeakoulun oppimisympäristö Motiivin kanssa 

Tapaaminen yhden hengen liikkuvan päivystysyksikön ensihoitajien ja Saimaan ammattikorkeakoulun fysioterapeuttikoulutuksen opettajien kanssa synnytti ensihoitajien työkyvyn edistämiseen tähtäävän yhteistyöidean. Saimaan ammattikorkeakoulun hyvinvointipalveluita tuottava oppimisympäristö Motiivin fysioterapeuttiopiskelijat tarjoavat yhteistyössä Etelä-Karjalan Työkunto Oy:n kanssa yhden hengen yksikössä työskenteleville ensihoitajille mahdollisuuden osallistua fyysisen toimintakyvyn arviointiin sekä yksilö- ja pienryhmäohjaukseen tuki- ja liikuntaelinongelmiin ja niiden ennaltaehkäisyyn sekä työergonomiaan liittyen. Pilottiluonteinen toiminta aloitetaan syksyllä 2018. 


Teksti: ja Outi Pöyhönen, tuntiopettaja, Saimaan ammattikorkeakoulu ja
Kaija Siitonen, lehtori, Saimaan ammattikorkeakoulu
Kuvat: Outi Pöyhönen