Tähystäjä: Ensihoitoa kirjoittaen

By |2018-08-03T09:27:09+00:0003.08.2018|

Kirjamme EKG akuuttihoidossa lähti ennen juhannusta vedostettavaksi painoa varten. Kesän aikana painokoneet tuottavat laatikoittain uutta kirjaa, jolla olisi tavoitteena auttaa opiskelijoita ja ammattilaisia hoitamaan akuuttipotilaita. Miten tähän lopputulemaan päädyttiin ja mitä kirjan kirjoittaminen vaatii? Miksi kirja kirjoitettiin ja ketä varten?

Olemme Jukka Kettusen kanssa opettaneet ensihoitajia ammattikorkeakoulussa monta vuotta ja ongelmaksi opettamisessa muodostuu aika-ajoin lähdemateriaalin puute. Opettajalle löytyy kyllä materiaalia, kun jaksaa kahlata nettiä ja kansainvälisiä kirjakauppoja läpi, mutta silloinkin tulee tietää mikä tiedosta on hyvää ja luotettavaa. Mitkä taulukot, ohjeet ja vinkit ovat toimivia ja mitkä liian monimutkaisia opiskelijoille. Opettajana havaitsee kysymyksistä ja koevastauksista, mitkä asiat ovat hankalia ja vaikeita ymmärtää. Kokenut opettaja osaa huomioida nämä asiat opetuksessa ja myös kirjoituksissa. Tämän ongelman kanssa ovat varmasti painineet niin lähihoitajien-, pelastajien- kuin sairaanhoitajienkin opettajat. EKG on aiheena sen verran monimutkainen, että opettamiseen on käytettävä merkittävästi aikaa ja vaivaa, jotta saavutetaan riittävä osaaminen. Mikäli joku luento jää väliin, on todella hankala päästä kärryille jälkikäteen.

Mikäli luennolla asia ei oikein aukea, on hankalaa lähteä opiskelemaan asiaa mistään muualta. Tämä sama ongelma oli aikaisemmin potilaan tutkimisen kanssa, jolloin päätimme kirjoittaa aiheeseen liittyvän kirjan. Kirja ei kuitenkaan pitänyt sisällään EKG:n tulkintaa, joka on tärkeä osa rintakipuisen potilaan työdiagnoosin tekoa. Kun kerran kirja puuttui, kysyin Sanoma Pro:n porukalta, että kiinnostaako tällaisen teoksen ustantaminen. Voisimme kirjoittaa tämänkin, koska tarvetta sellaiselle on ja kun kerran vauhtiin on päästy. Ja sehän sopi Sanoma Pro:lle. Projekti nytkähti käyntiin noin vuosi sitten. Tavoitteemme oli kirjoittaa helppolukuinen, mutta asiaa sisältävä kirja EKG:n tulkinnasta – opettajilta opiskelijoille.

Kirjan runko ja idea rakentui kesällä 2017.  Jukka liittyi mukaan syksyllä. Sisältöä ruuvattiin fiksummaksi ja kasattiin materiaalia kirjaa varten. Kirjoittaminen pääsi käyntiin samana syksynä. Tekstiä alkoi tulla nopeasti. Asiat mitä halusimme kirjaan oli selkeänä mielessä, joten itse tekstin tuottaminen ei ollut niin työlästä kuin edellisessä projektissa. Faktojen tarkastus ja lähteiden etsiminen oli toki työlästä, mutta kahden kirjoittajan projektissa selkeää ja mutkatonta.

Kin kirjoittaa sivutöikseen, tulee istuttua koneella työpäivien jälkeen ja viikonloppuisin, joskus jopa turhautumiseen asti. Tavoitteeksi asetettiin kesäkuu ja juhannus, silloin kaiken tulisi olla valmiina. Itse kirjan tekstiosuus alkoi olemaan hyvällä mallilla jo helmikuun tienoilla, mutta kuvien ja EKG:iden hankkiminen vaati melko paljon viestien vaihtoa ja ideointia. Onneksi saimme tukea eri ihmisiltä, jotta saimme kaiken ajoissa valmiiksi. Myös kuvien viilaaminen ja muokkaaminen halutunlaisiksi piirtäjien kanssa on aina haasteellista. Erityisesti tässä projektissa kuvien merkitys on erityisen suuri, joten tähän oli vain löydettävä aikaa ja paneuduttava kunnolla. Suomalaista oppikirjaa kirjoittaessa oli olennaista, että kirjaan tulevat EKG-tulosteet ovat samalla 50mm/s -mallilla kuin kentälläkin.

Yksi päänvaivaa aiheuttanut homma oli videoiden teko. Nyt kun kerran oli mahdollisuus saada videoita kirjaan mukaan, oli ne mietittävä huolella. Samoin oli mietittävä mistä on hyötyä ja mihin ei aikaa ja vaivaa kannata tuhlata. Kun videot saatiin ideoitua, oli haasteita toteutuksessa. Piti vielä saada vielä kuvattavakin paikalle. Tällaisessa projektissa mallille ei voi mahdottomia luvata, joten palkka rintakarvojen leikkauksesta oli pizza. Uskon, että videot tuovat lisäarvoa opiskeluun ja ehkä jatkossa voisi miettiä myös muutakin digitaalista sisältöä tukemaan oppimista.

Saimme kaiken kesäkuuhun mennessä taittoon ja oikolukuun. Kesäkuun aikana pyrittiin viimeistelemään kaikki yksityiskohdat kuntoon, jotta paketti saataisiin ajallaan eteenpäin. Lopullinen paketti lähti meiltä eteenpäin kaksi tuntia etuajassa.

Itse ideointi ja raakatekstin kirjoittaminen oli melko selkeää, kunhan saimme kasaan ajatuksen siitä, mitä kirjaan kaivataan ja miten se toteutetaan. Juuri silloin kun ajattelimme, että kaikki on valmista, alkoi todellinen työ. Jokainen sana, kuva, kappale ja yksityiskohta piti saada haluttuun kuntoon. Todella kinkkisiä kysymyksiä siitä, että käytetäänkö jotakin tiettyä sanaa ja onko koko kirja samalla mallilla kirjoitettu. Muutamia päätöksiä osattiin tehdä jo ennen kirjoittamisen aloittamista, puhutaanko kytkennästä vai kanavasta, kuinka laajasti sydämen akselia käsitellään, miten toteutetaan rytmien osuus ja miten EKG-tulosteet toteutetaan kirjassa. Aiempi kokemus kirjan teosta helpotti paljon, tässäkin projektissa oli erittäin hienoa saada työskennellä kustannustoimittaja Suvi Hansten kanssa. Hän oli kustannustoimittajana myös aikaisemmassa kirjaprojektissamme.

Mitä vaaditaan oppikirjan kirjoittajalta? Se onkin hyvä kysymys. Omasta näkökulmasta olennaisinta on kokonaisuuden hahmottaminen, mitä tietoa tarvitaan, millä laajuudella ja mistä näkökulmasta. Sitten aletaan keräämään dataa ja yritetään tiiviistää se olennaisin osin tekstiksi ja kuviksi. Kirjan pitää tulla tarpeeseen, johon pyritään vastaamaan. Minun molemmissa kirjoissani se tarve on tullut itse opetuksesta. Minkälaista tietoa kaipaisi opetukseen ja mitä tarvitaan kentällä. Idea molempiin lähti aikanaan siitä kun tein kyselyä ensihoitopäälliköille uutta opetussuunnitelmaa varten. Minkälaista osaamista ensihoitajilta vaaditaan tulevaisuudessa. Vastaus oli lähes poikkeuksetta, potilaan tilan arviointia, kiireellisyyden arviointia ja ei kiireellisten potilaiden työdiagnoosin tekoa. Molemmat näistä kirjoista pyrkii osaltaan vastaamaan siihen tarpeeseen. Antamaan tietoa siitä, mikä potilasta vaivaa, pitääkö olla huolissaan, tarvitseeko potilas päivystyksellisiä palveluita vai voiko hän jäädä turvallisesti kotiin.

Tavoitteena molemmille kirjoille on alun perin ollut auttaa ensihoitajia työssään ja sitä kautta auttaa ensihoitajia hoitamaan ihmisiä oikein.


Tähystäjä on Juha Jormakka – Ensihoitaja, opettaja, kouluttaja, kirjoittaja ja yhteiskunnallinen vaikuttaja. Ensihoitomaailmaa aktiivisesti seuraava projektipäällikkö Lappeenrannan teknillisestä yliopistosta tunnetaan myös kirjojen ”Oireista työdiagnoosiin” ja ”EKG akuuttihoidossa” ideoijana ja yhtenä kirjoittajana.