Neljä ämmää huolehtii ensihoitajan työkyvystä ‒ kunnolla! 4M-tietopaketti on vamistunut Oulu-Koillismaan pelastuslaitoksen ja Työterveyslaitoksen työpajassa.

Nostotekniikka

Ergonomisten ja epäergonimisten työtapojen eroja kuvattiin 4M:ssä.

Oulu-Koillismaan pelastuslaitoksen ja Työterveyslaitoksen yhteisessä työpajassa keskusteltiin pelastusalan työhyvinvoinnista ja kartoitettiin siihen liittyviä kehitystarpeita. Koska ensihoitajan työ on fyysisesti raskasta ja piikkikuormitus voi olla lähellä maksimaalista suorituskykyä, todettiin tärkeäksi kehityskohteeksi ensihoitajien fyysisen toimintakyvyn edistämisen ja systemaattisen ylläpidon. Tarpeen pohjalta lähdettiin kehittämään ensihoitajien tietopakettia 4M.

Vastataan tarpeeseen

Sekä ensihoitopalveluissa että pelastuslaitoksen liikuntapalveluissa koettiin, että koulutusmateriaalia kehittämiskohteista ei ole tarpeeksi saatavilla. Päätettiin siis koota kattava tietopaketti ensihoitajan työn ominaispiirteistä, fyysisestä kunnosta huolehtimisesta ja sellaisista työtekniikoista, jotka edesauttavat terveenä ja työkykyisenä pysymistä.

 

Neljä ämmää? Mitä paketin 4M-kirjainta tarkoittavat?

MIKSI? Vastaus perustelee, miksi ensihoitajan on syytä kiinnittää fyysiseen kuntoonsa huomiota. Tässä osassa kerrotaan työn kuormitustekijöistä ja kuormittavuudesta.

MITÄ? Osassa käydään läpi, mitä haasteita fyysisesti kuormittava ensihoitajan työ asettaa ja mitä työn kuormittavuus käytännössä tarkoittaa. Mitä se vaatii työntekijältä?

MITEN? Osassa pohditaan, miten fyysistä kuormitusta ja ensihoitajan kuormittumista voidaan vähentää.

MILLOIN? Osassa pohditaan vuorotyön asettamia haasteita fyysisen kunnon ylläpitämisessä.

 

Lisää tietoa kuudelta paloasemalta

Ensihoitajien työssä on korkeita kuormitushuippuja, mutta kokonaisten työvuorojen aikaisesta kuormittuneisuudesta on kuitenkin vain arvioita. Siksi päätettiin selvittää hengitys- ja verenkiertoelimistön kuormittuminen kokonaisen työvuoron ajan sekä yö- että päivävuorossa. Selvitykseen voitiin ottaa mukaan viisitoista vapaaehtoista ensihoitajaa suuremmasta halukkaiden joukosta. Mittauksia tehtiin kuudella eri asemalla Oulu-Koillismaan pelastuslaitoksen alueella.

Positiivista oli, että koko työvuoron aikainen hengitys- ja verenkiertoelimistön kuormittuminen ei aiheuta ylikuormittumisen riskiä. Vaikka hengitys-ja verenkiertoelimistön kuormittuneisuuden taso pysyy suositustason alapuolella, täytyy muistaa, että tehdyt mittaukset eivät ota huomioon lihaksiston kuormittumista. Mittaukset eivät myöskään ota huomioon psyykkistä ja sosiaalista kuormittuneisuutta, jotka vaikuttavat kokonaisvaltaisesti kuormittumisen kokemiseen.

Koska kirjallisuudesta ei löytynyt riittävästi tietoa, myös lihaksiston kuormittumista mitattiin ensihoitajan eri työtehtävissä. Keskeisissä työtehtävissä mitattiin lihaksiston kuormittuneisuuden taso ja verrattiin ergonomisen ja epäergonomisen työtavan eroja. Ergonomisilla työtavoilla voidaan lihaksiston kuormittumista vähentää huomattavasti. Ergonomisen ja epäergonomisen työtavan lihaskuormituksen erot tehtiin näkyväksi 4M:ssä.

 

Ota käyttöön!

Tietopaketti perustuu tutkittuun tietoon, jossa asiat esitetään käytännönläheisesti ja esimerkkien kautta. Siihen lisättiin mukaan myös ensihoitotyön ammattilaisen suunnittelema kahden viikon harjoitusohjelma. Pakettia käytettiin ensimmäisen kerran Oulu-Koillismaan pelastuslaitoksen ergonomiakoulutuksessa syksyllä 2017, jolloin tietopakettiin saatiin hyviä kehittämisideoita. Sen saama palaute oli positiivista. Paketti on luovutettu Pelastusopistolle käytettäväksi ensihoitajien koulutuksessa.

 

Osa isompaa kokonaisuutta

4M-tietopaketti on osa Kroppa ja nuppi kuntoon –hanketta. Se on valtakunnallisen TyhyverkostoX -hankekokonaisuuden osahanke. Kroppa ja nuppi kuntoon -hankkeen tavoitteena on kehittää ja kerätä fyysisesti ja psyykkisesti raskasta työtä tekevien työkyvyn ja terveyden edistämiseen tietoa ja hyviä käytäntöjä yhteistyössä työpaikan ja muiden yhteistyötahojen toimijoiden kanssa. Hanke päättyy tänä syksynä.

Teksti Satu Mänttäri, FT, dos, erikoistutkija, Työterveyslaitos ja Juha Oksa, LitT, DOS, vanhempi tutkija, Työterveyslaitos
Kuva Työterveyslaitos