Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen paloesimies Janne Nieminen osoittaa työvuoron uusille tulokkaille perehdyttäjän, kokeneen ammattilaisen. Perehdyttäjä käy tulokkaan kanssa työvälineet ja talon tavat perusteellisesti läpi. Sekä perehdyttäjä että perehdytettävä saavat prosessista paljon irti.

E91CC53B-C5F2-477A-B717-C672989093D4

Joissakin työvuoroissa uudelle tulokkaalle osoitetaan kokenut palomies vastaamaan perehdytyksestä. Toimintamalli on koettu hyväksi.

Paloesimies Janne Nieminen nimeää työvuoroonsa tulevan tulokkaan mentoriksi kokeneen ja ammattitaitoisen palomiehen. Niemisen luottomies perehdyttäjäksi on Timo Vehkala.
”Vehkala on kova tekemään, siinä tulokas oppii nopeasti. Perehdytysaika joustaa ja on siitä kiinni, miten homma etenee”, Nieminen sanoo.

Timo Vehkalan mukaan asiassa ei ole mitään kummallista. ”Totta kai uutta kaveria aina neuvotaan.”
Hänen mukaansa on hyvä, että perehdytykseen osoitetaan henkilö, joka on vastuussa siitä. Siinä syntyy myös luonnollinen väylä kysymyksille ja vuoropuhelulle.
”Otamme jokaisessa työvuorossa aina normaalin koulutuksen lisäksi jotakin extraa, jolloin selviää nopeasti ne osa-alueet, mitä pitää kehittää.”

 

Myös perehdytettävän pitää avata suunsa

Vehkala on saanut itsekin uutta tietoa.
”On asioita, joita ei muista tai tulokkailla on erilaisia ajatuksia. He kertovat, jos asia on opetettu heille toisella tavalla. Sitten vertailemme omia mallejamme ja keskustelemme niistä.”
Vehkalan mukaan perehdyttäjän rooli pitää perehdyttäjänkin hereillä. Pitää osata asiat kunnolla itsekin, että pystyy ne toiselle kertomaan.
”On tärkeää, että tulokas kertoo aina oman kantansa, varsinkin, jos on eri mieltä. Uutta tietoa ei saa piilottaa, vaikka se tuntuisi vanhemman kollegan varpaille hyppimiseltä.”

 

Ei valmiita vastauksia

Tomi Rouhiainen on yksi Vehkalan perehdyttämistä henkilöistä.
”Vehkala laittoi pähkäilemään asioita. Kaikki piti miettiä itse, eikä hän antanut heti vastauksia. Välillä alkoi jo ärsyttääkin mutta lopulta siinä kehittyi sekä osaaminen että työkaveruussuhde. Hän oli hyvällä tavalla tiukka.”

Rouhiainen sanoo, että Vehkalan tavalla hän oppi helpommin. ”Lopuksi kävimme asian aina vaihe vaiheelta läpi niin kauan, että homma onnistui.”
Rouhiaisen mukaa se helpotti asioiden omaksumista, kun koko ajan oli joku, jonka kanssa kävi asioita läpi.
”Jos minulla oli uutta tietoa, jota Vehkalalla ei ollut, hän otti ne hyvin vastaan.”

 

Ikivanhoista opeista hyviksi käytännöiksi

Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen palopäällikkö Sami Kanerva tiivistää asian näin: ”Ollaan todettu, että toiselta oppiminen on perehdytyksessä erittäin tärkeä osa.” Kyse ei ole mistään uudesta oppimismallista, vaan jo tuhansia vuosia vanhasta oppimismenetelmästä.

Paloesimies Nieminen toi käyttämänsä mallin esiin Kroppa ja nuppi kuntoon -hankkeessa, mistä se päätyi Työterveyslaitoksen hyvien käytäntöjen joukkoon. Uuden palomiehen perehdytyksessä sovelletaan parityöskentelyjaksoa kokeneen palomiehen kanssa (Actor-mentor -malli). Tuoreille paloesimiehille puolestaan järjestetään vertaistukea kokeneilta esimiehiltä (Mestari-kisälli -malli). Molemmissa malleissa pystytään järjestämään aikaisempaa käytäntöä pidempi perehtymis- ja tukijakso.

Työsuojelulainsäädäntö velvoittaa työnantajaa järjestämään perehdyttämistä ja työhönopastusta työpaikan koosta tai toimialasta riippumatta. Perehdytyksen merkitys korostuu erityisesti nuorilla työntekijöillä, jotka ovat työuransa alussa ja joilla on vähän kokemusta työelämästä. Laadukas perehdytys tukee työntekijän kiinnittymistä työelämään, tutustuttaa työpaikan kulttuuriin ja toimintatapoihin ja on tärkeää osaamisen ja työhyvinvoinnin kannalta. Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksella Actor-mentor- ja Mestari-kisälli -malleja ei käytetä systemaattisesti mutta niitä käyttäneet henkilöt ovat kokenet mallit mielekkäiksi ja tehokkaammiksi kuin pelkän perehdytysoppaan mukaisen työhönohjauksen.

 

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Uudella, vastavalmistuneella työntekijällä voi olla paljon jaettavaa osaamista uusimmista työtavoista ja työtä tukevista teknisistä sovelluksista.

Työpari mentorina

Uuden työntekijän mentoriksi ja työpariksi valitaan kokenut palomies tai ylipalomies, joka tuntee pelastuslaitoksen toimintatavat. Perehdytys jatkuu työparijärjestelyllä vähintään kuukauden ajan. Työpari käy yhdessä läpi aseman tehtäviä palotarkastuksesta huoltotoimiin saakka. Työparikäytäntö mahdollistaa myös hiljaisen tiedon siirtämisen. Kokenut mentori pystyy parityöskentelyssä siirtämään pitkän kokemuksen ja uran varrella kertyneen ammattitaidon ja osaamisen elementtejä tulokkaalle. Uusi työntekijä voi puolestaan vapaasti tarkentaa yhdessä läpikäytyjä työtehtäviä ja perehdytysoppaan asioita työpariltaan. Actor-mentor-mallissa oppiminen on aina kaksisuuntaista. Uudella, vastavalmistuneella työntekijällä voi olla paljon jaettavaa osaamista uusimmista työtavoista ja työtä tukevista teknisistä sovelluksista.

 

Uudelle paloesimiehelle tukea mestareilta

Vähintään viisi vuotta palomiehenä toiminut pelastuslaitoksen työntekijä voi kouluttautua esimieheksi. Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksella tuoreelle esimiehelle valitaan tueksi kokenut esimies toiselta asemalta. Vertaisesimieheen voi aina tarpeen mukaan olla yhteydessä (mestari-kisälli -malli). Myös palomestari paloesimiesten esimiehenä on  luonnollinen kontakti ja tuki perehdytyksessä. Uusi paloesimies saa tukea siis sekä omalta esimieheltään, että toisen aseman vertaisesimieheltä. Kun perehdytystietoa jaetaan kaikkien alueen esimiesten kesken, muiden asemien tavoista ja käytänteistä saatu tieto helpottaa myös yhteistyötä. ”Ei tarvitse kenenkään olla yksin siellä omassa toimistossa ongelmatilannetta miettimässä”, sanoo palopäällikkö Sami Kanerva.
Oppiminen on tässäkin mallissa molemminpuolista. Kun uusi esimies on perehtynyt ja päässyt sisään käytäntöihin, hän katsoo toimintaa uudesta näkökulmasta ja häneltä saa usein hyviä ehdotuksia käytäntöjen kehittämiseksi. Näitä voidaan yhdessä kokeneimpien esimiesten kanssa viedä eteenpäin.

 

Ei pyörää tarvitse keksiä uudelleen

Työterveyslaitos on koonnut yhdelle sivustolle hyviä käytäntöjä palo- ja pelastusalan toimijoille työn kehittämiseksi ja työkyvyn edistämiseksi. Hyvien käytäntöjen koostamisesta on vastannut Kroppa ja nuppi kuntoon -hanke, joka on osa laajaa TyhyverkostoX-ESR-hankekokonaisuutta. Hyvät käytännöt on koottu kolmen teeman alle: 1) Varhaisesta tuesta urapolkuihin, 2) Liikuntaa ei voi ohittaa sekä 3) Yhteistoiminnassa on voimaa. Käytännöt on kerätty eri pelastuslaitoksilta ympäri Suomen. Näitä kokemuksia kannattaa hyödyntää, löydät ne tästä.


Teksti:
Satu Mänttäri, Anne Punakallio ja Anne Salmi, Työterveyslaitos sekä Marko Partanen
Kuvat: Marko Partanen