Miten Finn’EM ry ja Finn’EM2018 saivat alkunsa? Ja mitä ne yleensä ovat?

Ensimmäisen kimmokkeen Finn’EM:lle antoivat some-feediini ympäri maailmaa pompsahtelevat akuuttilääketieteen julkaisut. Niissä toistui käsite #FoaMed. Akuuttilääketieteen ja Ensihoidon aktiivit kokoontuvat kerran vuodessa DAS SMACCiin. Mikä ihme se sellainen on? Katsoin YouTubesta luentoja ja kuuntelin podcasteja.

Finn'EM alkoi rakentua pala palalta.

Finn’EM alkoi rakentua pala palalta.

Toisen kimmokkeen Finn’EM:lle antoi päivystyslääketieteen alalla Suomessa inspiroivan podcastin, blogin ja seminaarin puuttuminen. Ensihoidon puoli tämän on toki osannut jo kauan. Akuuttilääketiede sen sijaan hyppäsi osin samoille urille ‘vanhempien’ erikoisalojen kanssa.

Uusi erikoisala ja sen toteuttajat tarvitsisivat yhteisen uudenlaisen FoaMed:n tyyppisen tietoportaalin. Liikaa aikaa ja energiaa tuntui kuluvan ongelmista jauhamiseen kun saman energian voisi käyttää niiden ratkaisemiseen ja inspiraation lähteiden etsimiseen.

Miksi en sitten yrittäisi väkertää jotain itse? Mitä se sitten olisi? Hmm…blogi? Lukeekohan sitä kukaan, ei varmaan.. No entäs podcast? Millä kielellä? Englantiahan kai osaavat kaikki.

Eikun opettelemaan. YouTuben hakusanat: ”how to make a podcast.” Mietin podcastille nimeä, miten yhdistän sanat Finnish ja Emergency Medicine. ”Ok, Finn’EM”, sanoo aussiystäväni, sehän on selkeä: ”make them Finn” – syntyy hassunhauska sanaleikki ja olen tyytyväinen nimeen. Teen kolme jaksoa podcastia, jossa kerron mietteistäni akuuttilääketieteen kehityksestä Suomessa ja miten siihen voisi vaikuttaa. Saan jopa kuulijoita, muutaman sata, ympäri maailmaa. Ei voi olla totta.

Alan työssäni kyllästyä lääkäreiden erkanemiseen hoitajista. Potilaiden hoitokin tuntuu menevän sykleissä, ensin hoitaja, sitten lääkäri, sitten hoitaja. Tiedonsiirto takkuaa ja potilaita pallotellaan. Mehän olemme fiksuja ihmisiä, miten tämä on niin vaikeaa.

IMG_8454

Finn’EM sai vaikutteita DAS SMACCista.

Mietin, että tarvittaisiin yhteinen portaali tai tapahtuma, jossa päivystyksellistä potilasta hoitavat ammattiryhmät kouluttautuvat yhdessä. Onnistun jo hyvissä ajoin saamaan lipun DAS SMACC:iin, joka tekee minuun vaikutuksen. Sekin toki oli varsin lääkärikeskeinen, mutta silti moniammatillisuudessaan ja potilaskeskeisyydessään edistyksellinen.

Akuuttilääkärit väsyvät, lopettavat, vaihtavat alaa. KYS:n päivystyksen hoitajat nousevat vastustamaan ylitöitä. Mietin, miksi työssäjaksamisesta ei puhuta enempää? Eihän se nyt rivityöntekijän asia ole siitä huolehtia, vaan esimiehen ehkä… entäs jos esimieskin on vihreä, eikä tiedä paremmasta.

Päätän perustaa podcastini nimeä kantavan yhdistyksen, johon puoliväkisin saan mukaan nimellisesti mieheni ja anoppini, jotta voin hakea apurahoja yhdistyksen toimintaa varten. Haluan yhdistyksellä edistää päivystyksellisten potilaiden kanssa työtä tekevien ammattiryhmien yhteisiä koulutuksia, työssä jaksamista ja kansainvälisyyttä. Tehy antaa meille apurahan ensimmäistä matkaa varten.

Kesäkuussa 2017 juomme erään ensihoidon opettajan kanssa Berliinissä olutta. Sanon: ”Suomeen tarvittaisiin samanlainen konferenssi, jossa hoitajat ja lääkärit kouluttautuisivat yhdessä potilaslähtöisesti .” Saan vastauksen: ”No eihän se ole kun ruveta tekemään, siitä pistät pystyyn: Finn’EM2018.”

Niinkuin Gru sanoisi: ”Lightbulb.”

 


EEVA

Eeva Tuunaisen Finn’EM-blogi kertoo FinnEM2018 -konferenssin rakentumista.

Teksti: Eeva Tuunainen, akuuttilääketieteeseen erikoistuva lääkäri, Kajaanin ensihoito ja päivystys.