Tervetuloa Case: Aseman harjakaisiin. Ei vastaava, vaan ”valmistuva mestari” on saanut työnsä tehtyä. Palomies Niclas Wickström esittelee tänään Theseuksessa julkaistun ”Sosiaalisen median hyödyntäminen pelastustoimessa – Case: Asema” -opinnäytetyönsä Pelastusopistolla 25.4.2018 kello 13:30. Sitä ennen Wickström saa maistaa omaa lääkettään.

0F81DA61-8FCF-4F1F-8998-199AD75102C3

Niclas Wickström työskentelee vuorollaan myös kahden hengen miehittämässä kärkiyksikössä. Sammutusjärjestelmänä Mersun Sprintter -alustalle rakennetussa yksikössä on UHPS.

Palomies Niclas Wickström on saanut valmiiksi opinnäytetyönsä palopäällystön koulutusohjelmassa. Hän saa loputkin opintonsa pian maaliin, kun ”Sosiaalisen median hyödyntäminen pelastustoimessa – Case: Asema” -opinnäytetyö on valmis ja hyväksytty. Seuraava etappi on valmiin työn esittely. Kohta sekin on tehty.

Wickström kävi hyvin odotuksin opinnäytetyönsä kimppuun Klaukkalan paloasemalla syntyneen idean herättämänä. Hänelle ehdotettiin, että opinnäytetyö voisi koskea Asema-verkkolehteä. Aseman tekijät eivät lyhyen julkaisuhistoriansa takia osanneet silti mieltää itseään opinnäytetyön tilaajaksi mutta kun sellaisiksikin kelpasivat, he olivat asiasta luonnollisesti otettuja.

Wickström lähestyy Asemaa sosiaalinen media edellä, mikä on varsin luontevaa, sillä ilman sosiaalista mediaa Asema olisi kovin toisenlainen – ehkä sellainen, josta opinnäytetöitä ei tehtäisi. On selvää, että sosiaalinen media on Aseman näkyvyyden ja olemassaolon takia yksi merkityksellisimpiä tekijöitä.

Iso osa Wickströmin opinnäytetyötä ovat Aseman lukijoiden haastattelut. Ennen kuin Wickström päästetään Aseman haastatteluun, hän saa maistaa omaa lääkettään. Alla on nimittäin kahdeksan kysymystä, joilla hän opinnäytetyötä tehdessään ”piinasi” pelastus- ja ensihoitoalan henkilöitä. Asema esittää samat kysymykset Wickströmille ja hän vastaa niihin itse ja omalla nimellään.

1. Mistä sosiaalisen median kanavista olet kiinnostunut/mitä sosiaalisen median kanavia olet kiinnostunut käyttämään?
” Käytän sosiaalisen median kanavina Facebookia, Instagramia, Snapchattiä, WhatsAppia ja YouTubea. Päivittäisessä käytössä ovat Instagram, Snapchat ja WhatsApp.”

2. Mitä kautta löysit Aseman?
”Löysin Aseman Facebookin ehdotuksen kautta uutisvirrasta. Muutama ystävä oli aloittanut Aseman seuraamisen ja Facebook ehdotti sivustoa minulle. Näin Aseman ensimmäisen kerran Facebookissa syyskuussa 2016.”

3. Missä sosiaalisen median palvelussa seuraat Asemaa? a) Instagramissa b) Facebookissa c) Twitterissä d) kaikissa edellä mainituista, miksi?
”A ja B. Pidän Aseman kirjallisista julkaisuista, joten Facebook on hyvä kanava seuraamiseen. Aseman kuvapohjainen sisältö kiinnostaa myös, siksi seuraan Asemaa Instagramissa. Twitter-tunnukset löytyvät, mutta en käytä Twitteriä.”

4. Mitkä Aseman julkaisut kiinnostavat sinua eniten? a) artikkelit b) blogit c) kuvat d) videot
”A ja B. Aseman tarjoamat julkaisut ovat monipuolisia ja hyvin laadittuja. Alkuvaiheissa minua kiinnosti juttujen lyhyt ja ytimekäs esittäminen sosiaalisessa mediassa. Käytän itse sosiaalista mediaa päivittäin, joten luen jutut älylaitteella. Sopivan pitkät jutut, artikkelit ja blogit tukevat älylaitteella lukemista hyvin. Aseman jutuissa käsitellään hyvällä näkemyksellä ensihoito- ja pelastusalan asioita, olen lukenut enemmistön julkaisuista, sillä ala kiinnostaa minua niin paljon. Varsinkin muiden näkemykset ja mielipiteet kiinnostavat minua.”

5. Millaista sisältöä toivoisit Aseman julkaisevan enemmän? Perustelu
”Aseman tulevaisuutta ajatellen olis mukava saada enemmän kirjoittajia eri toimintaympäristöistä. Kyseessä voisi siis olla suomalaisia tai ulkomaalaisia kirjoittajia, jotka kirjoittaisivat vain yhden jutun tai ylläpitäisivät blogia. Perusteluna tälle oman alakohtaisen hahmottamisen parantuminen. Olisi mielenkiintoista kuulla miten jotkin asiat hoidetaan muualla. Niistä voisi saada vinkkejä omiinkin käytäntöihin.”

6. Miten mielestäsi pelastus- ja ensihoitoalan yleistä tunnettavuutta voitaisiin lisätä sosiaalisen median välineillä?
”Tällä hetkellä taso on yleisesti hyvä tunnettavuuden suhteen. Pelastusala on hyvin näkyvillä sosiaalisessa mediassa sekä myös muissa medioissa, kuten televisiossa. Päivittäistoimintaan liittyviä julkaisuja voitaisiin lisätä sillä se saattaisi listä sosiaalisen median kanavien kiinnostavuutta. Kyseessä voisi olla hyvät jutut jatkuvat työvuoron arkiaskareista.”

7. Mitä lisäarvoa sosiaalinen media voisi tuottaa verkostoitumiseen ja tiedonjakamiseen pelastuksen ja ensihoidon alalla tulevaisuudessa?
”Keskusteluja voitaisiin aloittaa yksinkertaisemmin sosiaalisen median välityksellä vaikka kommentoimalla jotain julkaisua josta vaikka haluaisi lisätietoa. Tällä hyödyntämisellä voisi esimerkiksi kaksi henkilöä kohdata nopeammin.”

8. Mikä on kokemuksesi sosiaalisen median käytöstä pelastustehtävien tiedottamisessa, valistuksessa ja varautumisessa?
”Hyvät. Pelastuslaitokset ovat ottaneet yhä aktiivisemmin sosiaalista mediaa mukaan tehostamaan tiedottamista, valistamista ja varautumista. Turvallisuusviestinnän kuuluukin olla sielä missä ihminen on. Nykypäivän ihminen viihtyy sosiaalisessa mediassa, joten pelastuslaitoksen tulee myös olla läsnä sielä ja nopeasti tavoitettavissa. Varsinkin nuoret ja nuoret aikuiset tavoittaa hyvin sosiaalisen median välityksellä. Itse luen pelastuslaitosten julkaisut älylaitteella jonkun sosiaalisen median kanavan kautta. Pelastuslaitosten tulee myös olla ajan hermolla ja aktiivinen myös päivittämään ennen kaikkia valistavaa materiaalia ja sisältöä, joka saattaa vaikuttaa huomattavasti yksilötasolla arkipäivään, esimerkiksi vaaratiedotteet.”

 

Niclas Wickström tysk

Niclas Wickström työskentelee palomiehenä Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksella. Asema aikoo kiinnittää opinnäytetyössään haastatteluista innostuneen Wickströmin kirjoittajiinsa.

Ohi kirjanpidon

Niclas Wickström haastatteli opinnäytetyötään varten eri-ikäisiä ja eri työtehtävissä työskenteleviä pelastustoimen ja ensihoidon työntekijöitä. Haastattelut noudattivat edellä esitettyä kysymyspatteria, joka esitettiin jokaiselle haastateltavalle samalla tavoin. Haastatteluiden yhteydessä, kysymysten ulkopuolelta, yli puolet haastateltavista toivat esiin mielenkiintoisen asian.

”Haastateltavat kertoivat spontaanisti, että Asemalla julkaistulla jutulla on erilainen status kuin pelastuslaitoksen verkkosivuilla julkaistulla jutulla. Vaikka kirjoittaja kirjoittaisi omalla nimellään ja sanasta sanaan täysin saman jutun, niin suurin osa haastateltavista oli sitä mieltä, että Asemalla julkaistuna se viestii enemmän kirjoittajan henkilökohtaisista ajatuksista kuin jos sama teksti olisi julkaistu pelastuslaitoksen verkkosivuilla. Pelastuslaitoksen sivuilla kirjoitus koetaan organisaation nimissä tehdyksi ja tavallaan organisaation propagandaksi. Yksityisenä toimijana Asemalla on tietty puolueettomuus”, Wickström kertoo. Tätä hänen opinnäytetyönsä ei vahvista, sillä asia ei kuulunut tutkittavien asioiden joukkoon.

Wickströmin tekemä huomio alleviivaa kuitenkin Aseman perusajatuksen, sen, minkä takia Asema aikanaan perustettiin. Oli tarkoitus luoda alan ihmisille kanava, jossa on matala ja nopeasti ylitettävä julkaisukynnys mutta jonka teksteistä huokuisi silti selvä substanssiosaaminen.

 

”Sitoutui ja pisti itsensä likoon”

Wickström piti opinnäytetyön tekemisessä eniten nimenomaan haastatteluista, jotka hänelle puheliaana tyyppinä olivat luontevia. Hän sanoo myös innostuneensa työnsä aiheesta ja kertoo saaneensa innostuksestaan hyvää palautetta ohjaajaltaan yliopettaja Raija Honkaselta.

Hän sanookin, että Wickströmin työstä jäi hyvä fiilis.
”Niclas sitoutui työhönsä ja pisti itsensä likoon. Hän perusti Instagram-tilin ja kirjoitti blogia, joissa hän toi rohkeasti esiin omat kasvot ja omat asiansa”, Honkanen sanoo.

Hän painottaa hyvänä asiana myös Wickströmin aihevalintaa: viestintää, joka poikkeaa tyypillisestä päällystötutkintoa opiskelevan opinnäytetyöstä. Samalla työ on ajankohtainen, sillä pelastuslaitosten viestintä on sisäministeriössäkin tapetilla, Honkanen perustelee.

Hän kiittelee Wickströmiä toiveohjattavaksi, joka oli positiivinen, teki sen mikä oli sovittu ja otti palautetta vastaan. Wickström kertoi herkästi myös oman mielipiteensä, jota ohjaajakin kuunteli.

 

”Opin opinnäytetyötä tehdessä”

”Opinnäytetyön tekeminen kehitti minua ja opin siinä paljon uutta. Luulin tietäväni mitä sosiaalinen media on mutta työtä tehdessäni tajusin ymmärtäväni siitä ehkä kymmenen prosenttia.”Sosiaalinen media ei ole pekästään Facebook, Twitter ja Instagram, vaan kaikki kanavat, jossa voi tuottaa ja esitellä materiaalia muille – tällainen on esimeksiksi Wikipedia. Siinä kuka tahansa voi muokata tekstiä, jonka voi lukea ketä tahansa.

Wickström myös tajusi, että vaikka Twitter on tunnettu ja Amerikassa suosittu, niin Suomessa se on kovin vähän käytetty.
”Ihmeellistä siinä on se, että tv-ohjelmat toitottavat Twitteriä ja kommentointimahdollisuutta Twitterissä, niin siltikään sen suosio ei ole kovin paljon levinnyt.”

 

”Lukijat tulevat Asemalle viihtymään”

Monelle Asema näyttäytyy pelkästään Facebook-sivuna, vaikka sen taustalta löytyy verkkosivut ja kansainväliset julkaisutunnukset hankkinut verkkolehti. ”Olisin luullut, että Facebookissa ihmiset kaipaisivat visuaalista sisältöä mutta Aseman kohdalla tilanne on toinen. Sieltä haastatellut lukijat hakivat nomaaleja juttua. Eniten kiinnostivat tarinat ihmisistä, blogit ja tarinat ulkomailta”, Wickström sanoo. Haastatteluiden mukaan Asema sai hyvää palautetta juttujen monipuolisuudesta ja laadusta mikä pitää lukijat mukana. ”Lukijat tulevat Asemalle viihtymään. Se on yksityinen toimija, joka ei ole viranomainen.”

Perehdyttyään Wickströmin opinnäytetyöhön Honkanen uskoo, että Asema on tarpeellinen niille, jotka ovat sen löytäneet.
”Asema on viestinnän uusi ilmenemismuoto, jota kannattaa jatkaa”, Honkanen sanoo.
Hänen mukaansa merkittävimpien asioiden joukossa opinnäytetyöstä nousee nimenomaan se, että Asema on olemassa.
”Välillä tuntuu, että pelastuslaitokset viestivät jälkijättöisesti. Vaaratiedotteet rullaavat tv:ssä mutta ihmiset ovat muualla kuin tv:n äärellä. Se että tällainen kanava on oivallettu tehdä on hyvä asia. Miksi ei käyttää sitä kanavaa, missä ihmiset ovat läsnä?”

Wickström ehdottaa opinnäytetyössään jatkotutkimusaiheiksi sosiaalisen median hyödyntämistä pelastuslaitosten turvallisuusviestinnässä sekä pelastuslaitosten viestinnän tutkimista, jossa mielenkiintoista olisi pelastuslaitosten viestinnän rakenne ja se, ketkä vastaavat viestinnästä.

Wickström opiskelee Pelastusopiston ja Savonia amk:n palopäällystön koulutusohjelmassa paloinsinööri amk:ksi.

Teksti Marko Partanen

 

NW10

Tutustu Niclas Wickströmin ”Sosiaalisen median hyödyntäminen pelastustoimessa – Case: Asema” -opinnäytetyöhön tästä.

 

 

.