”Mitä helvettiä!”, ”maine on mennyt?”, ”miksi stereotypioita pitää ylikorostaa?”, ”miksi niin maskuliinista?” Pelastusalan ihmiset eivät ole säästelleet sanojaan nähtyään Suomen paras palomies -ohjelman trailerin. Kisan nestori Pertti Mäenpää kehottaa laittamaan jäitä hattuun. ”Tämä on show!”

Hätäkeskuslaitoksella työskentelevä Pertti Mäenpää on pelastusalan moniottelija, takanaan hänellä on alan tutkinnot miehistöstä päällystöön. Reilun 10 vuoden toimistorupeaman jälkeen Mäenpäästä oli hauska elää pari viikkoa palokuntaelämää.

Hätäkeskuslaitoksella työskentelevä Pertti Mäenpää on pelastusalan moniottelija, takanaan hänellä on alan tutkinnot miehistöstä päällystöön. Reilun 10 vuoden toimistorupeaman jälkeen Mäenpäästä oli hauska elää pari viikkoa palokuntaelämää.

Pelastusalan konkari ja moniottelija, porilainen Pertti Mäenpää on Suomen paras palomies -kisan nestori. 57-vuotias Mäenpää lähettää terveisiä huolestuneille pelastustoimen kravatinkiristäjille: ”Älkää katsoko ohjelmaa liian musta-valkoisin lasein. Tämä on show, jonka kautta halutaan esitellä palomiestyön tehtäviä mutta shown keinoin.” Mäenpää kehottaakin pelastustoimea katsomaan ohjelmaa sillä silmällä, että on hyvä, että ammattia tuodaan esille, vaikka se tehdäänkin kilpailun ja show:n keinoin.

Mutta pelastustoimi on tehnyt jo ennakkokäsityksensä pelkän trailerin perusteella. Ohjelmalle on silti päätetty antaa mahdollisuus mutta ei ilman niitä kuuluisia muttia, niistä tihkuvat maskuliinisuudesta kirpoavat kyyneleet.

Mäenpää ei näe maskuliinisuudessakaan mitään pahaa. ”Aina palomiehet on yhdistetty maskuliinisuuteen. Poliisissa ja ensihoidossa kenttä on jo muuttunut mutta palomiesammatissa naisten määrä on pysytellyt vähäisenä.” Mäenpään mukaan maskuliinisuus kumpuaa tekijöidensä ryhdikkyydestä ja fyysisyydestä. ”Maskuliinisuus on alan tavaramerkki. Sitä on aina tuotu esiin, on tehty kalentereita ja muuta. Tavallaan ihmiset jo odottavakin sitä.”

”Ei me silti mitään supermiehiä olla. Jokainen meistä tiesi, kun kävelimme Pelastusopistolle tekemään ohjelmaa, että Suomen parhaimmat palomiehet työskentelevät joka päivä kentällä. Ja samaa kaurapuuroa me syömme kuin muunkin alan ihmiset. Olemme ammattilaisia muiden ammattilaisten joukossa.” Mäenpään mukaan ammattipalomiehillä on kuitenkin nyt mahdollisuutensa. He voivat markkinoida alaa ja saada alasta kiinnostuneisiin vipinää. Toinen tärkeä pointti oli turvallisuusviestinnän sanoma. ”Jokaisella meistä oli oma turvallisuusvinkki, jonka saimme ohjelmassa jakaa. Tämä kaikki näkyy nyt tv:ssä – koko Suomessa.”

 

Palomiehet kannustivat mukaan

Hätäkeskuslaitoksen pelastustoimen toimialapäällikkönä työskentelevä Mäenpää tietää olevansa hyvässä kunnossa. Hän kuntoilee aktiivisesti ja on käynyt useat poliisien- ja palomiesten WPFG-kisat. Eräänä iltana Mäenpää oli palokunnan kuntosalilla, jossa kaksi palomiestä kannusti häntä lähtemään mukaan Suomen paras palomies -ohjelmaan. ”Innostuin itsekin ja ajattelin: mikä ettei. Tykkään haastaa itseäni, vaikka osaksi se oli vitsiäkin. Kipinä jäi käpylisäkkeeseen kytemään.”

Mäenpää päätti 12 toimistovuoden jälkeen hakeutua kisaan. Kisan rekrytoinnista vastattiin nopeasti, että mies halutaan nähdä. ”Kai he olivat ihmeissään kun tällainen kuuskymppinen kävelee omin jaloin ja hakee mukaan.”

 

”Toi ja toi on mua 30 vuotta nuorempi”

Kilpailijat tapasivat Pelastusopistolla, joka on aiemmin ollut Mäenpään työantaja monen vuoden ajan. Näky luokassa pisti haukkomaan henkeä, Mäenpää sanoo.
”Laskeskelin, että toi ja toi on minua 30 vuotta nuorempia. Tiesin, että temput eivät ole paljon muuttuneet minun ajoistani mutta fysiikka valitettavasti on. Vaikka olen hyvässä kunnossa, niin ikä tekee tehtävänsä – kroppa, kädet ja jalat eivät enää käy niin tehokkaasti kuin haluaisi.”

Niin alkoi kahden viikon mittainen kisa- ja kuvaussessio. Väki majoittui Pelastusopiston harjoitusalueen lähistöllä olevalle metsästysmajalle, jossa entuudestaan toisille tuntemattomien palomiesten ryhmäytymistä seurattiin. ” Oli ihmeellistä miten nopeasti koheesio muodostui.”

 

Pelastusalan ihmiset murehtivat somessa Suomen paras palomies -ohjelman maskuliinisuutta pelkän trailerin perusteella. Pertti Mäenpään mukaan maskuliinisuus kuuluu palomiesammattiin.

Pelastusalan ihmiset murehtivat somessa Suomen paras palomies -ohjelman maskuliinisuutta pelkän trailerin perusteella. Pertti Mäenpään mukaan maskuliinisuus kuuluu palomiesammattiin.

”Ei ne seniorigubben juttuihin lähde”

”Luulin, että kun olen tällainen seinorigubbe, että ei ne nuoret juttuihini lähde mutta vedän silti omalla tyylillä. Nopeasti sain huomata, että puhumme kaikki samaa kieltä.” Mäenpäästä olikin pitkästä aikaa hienoa päästä elämään palokuntaelämää. Aikanaan hän on käynyt sen läpi kurssi kurssilta, porras portaalta. ”Olisimme sillä porukalla voineet perustaa oman palokunnan.”

”Halusin imeä tilanteesta kaiken irti. Se oli ainutlaatuinen tilaisuus minun ikäiselleni.” Palokuntaelämää, ryhmähenkeä ja palokuntafiilistä kahden viikon ajan, Mäenpää kuvailee. ”Henki ei ole kadonnut mihinkään.”

 

Kaveria ei jätetty – jopa Pori ja Rauma halasivat

Kaikki kilpailun tehtävät liittyivät palomiehen töihin ja harjoituksiin. ”Joskus tehtävät olivat sään takia hieman vaarallisiakin mutta me ei menty hakemaan verta nenästä, terveyssyistä oli vähän himmattava.”
Monissa tehtävissä vastustajana oli vain kello. Mäenpään mukaan se tekee toiminnasta aina vähän erilaista. ”Siinä kohtaa homma vähän vääristyy ja ammattilainen huomaa, että noin ei voi toimia, ettei pelastajasta tule pelastettava.” Tällä kertaa kuvauksissa ei kuitenkaan tehty pelastusalan opetusvideota, vaan yleisöystävällistä viihdettä.

Mäenpään mukaan palokuntahenki näkyi myös kilpailutilanteissa. Kaveria kannustettiin aina, olipa tämä vastustaja tai kanssakilpailija.
”Vaikka kisasimme toisiamme vastaan, niin kaveria ei haluttu jättää. Ja kun joku tippui, olimme pahoillamme.”

”Ohjelmassa nähdään hellyyttävä Pori-Rauma -halaus. Se jos mikä, murtaa muureja.”

 

Teksti Marko Partanen
Kuvat Pertti Mäenpään albumi

Ensimmäinen Suomen paras palomies -jakso nähdään Subilla 29.3. kello 21.