Liitot: Uhkatilanteet vaativat toimenpiteitä

By |2018-02-13T12:17:10+00:0013.02.2018|

Suomen Ensihoitoalan Liitto on toteuttanut valtakunnallisen kyselyn, jossa kysyttiin ensihoitajien kokemista uhkatilanteista. Kyselyyn saatiin 377 vastausta, ja jopa 90% vastaajista kertoi kokeneensa työssään uhka- ja väkivaltatilanteita.

Eniten oli kohdattu sanallista uhkailua sekä aggressiivista käytöstä, mutta jopa joka neljäs (25%) oli joutunut pahoinpitelyn kohteeksi. Lisäksi vastauksissa nousi esiin myös esimerkiksi töniminen, tavaroilla heittely, ampuma- ja teräaseella uhkailu sekä tappouhkaukset. Ensihoitajat ilmaisivat kyselyssä myös huolensa siitä, että heitä kohdanneisiin uhka- ja väkivaltatilanteisiin ei suhtauduta riittävällä vakavuudella. Esiin nostetuista tapauksista 40% ei johtanut toimenpiteisiin.

”Kyselyssä oli erityisen hyvää se, että vastaajia saatiin kaikilta ERVA-alueilta, joten otanta oli erittäin hyvä”, kertoo Sanna Kauppinen Suomen Ensihoitoalan Liiton hallituksesta. Hänen mukaansa kyselyn tuloksista voi päätellä, että  väkivaltatilanteita sattuu jatkuvasti ja niitä nostetaan nykyään myös hanakammin esiin.

Kauppisen mielestä valtakunnallisesti ensihoidosta puuttuu myös selkeä toimintamalli siitä, miten uhkatilanteen tultua toimitaan. ”Jälkitoimia hoidetaan hyvin eri tavoin eri paikoissa. Osa puhuu esimiehen kanssa, osalle pidetään defusing, osa tekee Haipron – ja osa ei tehnyt mitään”, Kauppinen toteaa. ”Kuinka moni jää yksin tilanteen jälkipuinnin kanssa?”

Suomen Ensihoitoalan Liitto ja Suomen Palomiesliitto ilmaisevat SEHL:in tiedotteessa huolensa uhka- ja väkivaltatilanteista sekä auttajiin kohdistuneesta välinpitämättömyydestä. Väkivaltaa ei liittojen mukaan saa väheksyä eikä vähätellä, ja sitä kohtaan tulee olla ehdoton nollatoleranssi.

Liittojen mukaan ensihoitoa tekevä henkilöstö auttaa välittömän avun tarpeessa olevia ihmisiä samalla tavoin kuin pelastusalan ammattilaiset ja poliisit. Suomen Ensihoitoalan Liitto ja Suomen Palomiesliitto vaativatkin yhdessä muutosta rikoslakiin, sillä liittojen mukaan tuntuvammat rangaistukset antaisivat viestin arvostuksesta ja kunnioituksesta ensihoitotyötä tekeviä kohtaan.

Liittojen vaatimuksena on saada kohtelu lain edessä yhtenäiseksi. Tämä tarkoittaisi rangaistusten nostamista pelastus- ja ensihoitotyötä tekeviä kohtaan tehdyissä rikoksissa samalle asteikolle, kuin mitä ne ovat virkamiehen väkivaltaisesta vastustamisesta.

Kauppisen mukaan eri alojen työntekijät ovat lain edessä täysin eriarvoisessa asemassa lain edessä, koska rangaistukset vaihtelevat merkittävästi sen mukaan mihin ammattiryhmään väkivalta kohdistuu. ”Asiassa on muitakin erikoisia piirteitä”, hän kuvailee. ”Esimerkiksi siviiliä kohdellaan lain edessä virkamiehenä, mikäli poliisi on antanut hänelle jonkin määräyksen tai tehtävän. Jos samassa tilanteessa on kuitenkin tehtäväänsä suorittava ensihoitaja, hän ei nauti vastaavaa suojaa.”

Kauppisen mukaan liitot eivät vaadikaan lakiin määritelmää siitä, että kaikista ensihoitajista tulisi virkamiehiä, vaan että rangaistukset vastaisivat paremmin toisiaan.

 

Lähde: Suomen Ensihoitoalan liiton tiedote
Teksti: Erik Lydén