Ruokolahden sopimuspalokunnassa päätettiin unohtaa grillimakkarat ja pakastepizzat. Einesten tilalle valittiin terveellinen ja monipuolinen kotiruoka. Mistä on oikein kysymys?

Ruokolahden sopimuspalokunnan hälytysosastossa työskentelee 26 palokuntalaista. Suurin osa hälytysosastossa työskentelevistä toimii palokuntatyössä oman päätoimisen ansiotyönsä rinnalla. Hälytysosastoa työllistävät vaatimustasoltaan ja kestoltaan vaihtelevat hälytystehtävät, jotka voivat ilmaantua mihin vuorokauden aikaan tahansa. Ravitsemuksen näkökulmasta tämä tarkoittaa sitä, että edellisestä ruokailusta on voinut kulua jo useampi tunti ja keikalle saatetaan lähteä tyhjin vatsoin.

FB_IMG_1516286913730_anne

Anne Kiljunen alkoi valmistaa palokuntalaisille terveellistä kotiruokaa.

Ruokolahden sopimuspalokunnassa on koettu tärkeänä tukea jäsentensä hyvinvointia ja terveyttä. Liikunnan harrastamisen edistämisen lisäksi yhdeksi merkittäväksi tavoitteeksi on valittu palokuntalaisten terveellisten ravitsemustottumusten edistäminen.

Ruokolahden sopimuspalokunnan hälytysosaston toimintaa tukevan naistoimijaryhmän yhdyshenkilönä työskentelevä sairaanhoitaja ja ravintolakokki Anne Kiljunen on havainnut epäterveellisten ravitsemustottumusten heijastuvan palokuntalaisten vireyteen ja jaksamiseen.

”Ravitsemustottumuksilla on keskeinen vaikutus siihen, miten hälytystehtävistä suoriudutaan. Väsyneenä, nälkäisenä ja vatsavaivaisena työtehtävät koetaan erityisen kuormittavina ja työturvallisuuskin saattaa vaarantua. Monipuolinen ravitsemus vaikuttaa keskeisesti terveyteen ja työkykyyn sekä työssä ja vapaa-ajalla jaksamiseen”, Kiljunen summaa.

Kiljunen on sitoutunut Ruokolahden sopimuspalokunnan naistoimijoihin täydellä sydämellään. ”Vielä vuoden 2016 lopussa paloasemalla käytettiin pääasiallisena hälytysmuonituksena voileipiä, grillimakkaroita ja pakastepizzoja. Juomina kului mehua ja kahvia. Aloittaessamme hälytysmuonituskokeilua perkasimme paloaseman keittiön kuivamuonakaapit ja pakastimen. Hävitimme pakastimeen kertyneet einekset niiden sisältämän kovan rasvan, suolan ja sokerin vuoksi”, Kiljunen kertaa alkuvaiheen tapahtumia.

 

Hälytysmuonitus uusiksi

Ruokolahden sopimuspalokunta osallistui alkuvuonna 2017 Työterveyslaitoksen kehittämän työhyvinvointiin liittyvän ”Nyt laitetaan kroppa ja nuppi kuntoon” –verkkosivuston materiaalien ja työkalujen pilotointiin. Tiedon soveltamiseksi käytäntöön Ruokolahdelle perustettiin hälytysosastotoimintaa tukeva naistoimijaryhmä, jonka tehtäväksi annettiin kokeiluluonteisesti ravitsemussuositusten mukaisten aterioiden ja välipalojen suunnittelu ja valmistus. Ravitsemustottumusten tarkastelussa lähdettiin liikkeelle terveellisen ravitsemuksen periaatteista eli ateriarytmistä, laadusta, monipuolisuudesta, kulutuksen mukaisesta energian saannista sekä rentoudesta.

”Virkeänä ja työkykyisenä pysymisen kannalta on tärkeää syödä 4-6 ateriaa päivässä. Lisäksi myös rasvan ja välipalojen määrään ja laatuun on syytä kiinnittää huomiota. Olemme lisänneet muun muassa rypsiöljyn ja vähärasvaisten lihojen käyttöä ruoan valmistuksessa. Välipalojen valmistuksessa olemme käyttäneet muun muassa maustamatonta rahkaa, marjoja, kananmunia, hedelmiä sekä täysjyväviljatuotteita kuten ruisleipää ja kaurapuuroa. Huonolaatuisten hiilihydraattien määrää on pyritty vähentämään. Ruokajuomaksi ohjaamme kevyt maidon käytön”, Kiljunen kertoo.

Aterioita ja välipaloja suunniteltaessa huomioidaan ravintosisältöjen lisäksi myös niistä aiheutuvat hankinta- ja valmistuskustannukset.
”Laskimme vertailun vuoksi voileivistä, makkaroista, pizzoista ja mehuista sekä esimerkiksi itsevalmistetusta makaronilaatikosta, vihreästä salaatista ja maidosta aiheutuvat kustannukset. Kotiruoka on ylivertaisesti myös edullisin ratkaisu, monipuolisuuden ja terveellisyyden lisäksi”, Kiljunen täräyttää.

 

IMG-20180117-WA0000

Grillimakkarat saivat kyytiä, tilalle tuli kotiruoka.

Mitä on havaittu uudistuksen myötä?

Monipuolisen kotiruoan valmistamisella on jo nyt havaittu positiivisia vaikutuksia hälytysosaston jäsenten jaksamiseen, palautumiseen ja kehon tuntemuksiin.

”Närästystä on esiintynyt vähemmän ja palomiehet ovat kokeneet energiatasonsa tasaisemmaksi, kun aterioiden ja välipalojen sisältö suunnitellaan vuorokauden aikoihin ja tehtävän kestoon sopiviksi. Olemme harjoitelleet tähän mennessä hälytysmuonitusten järjestämistä eri vuorokauden aikoihin paloaseman tiloihin sekä suunnitellusti palokuntalaisten savusukellusharjoitusten yhteyteen. Muonituksen järjestämistä tilannepaikalle emme vielä ole päässeet kokeilemaan, mutta kehitämme edelleen toimintamallia ja välineistöä harjoituksien yhteydessä”, Kiljunen summaa.


OUTI

Outi Pöyhönen työskentelee tuntiopettajana Saimaan ammattikorkeakoulussa.

Teksti: Outi Pöyhönen, Tuntiopettaja, Saimaan ammattikorkeakoulu

Kuvat: Anne Kiljunen