Astmaatikon kannattaa hoitaa flunssa huolella – sisulla se ei parane.

Ensihoitajan tulee muistuttaa astmapotilaita lääkkeen lisäannoksista, kotihoidosta, päivystykseen hakeutumisesta sekä säännöllisestä astmaseurannasta.

Allergia-, iho- ja astmaliitto neuvoo astmaa sairastavia lisäämään ajoissa lääkitystään, kun flunssan ensioireet ilmaantuvat. Flunssa tai influenssa ovat aina vaikeampia ja pitkäkestoisempia, kun kyseessä on astmaa sairastava henkilö. ”Astmaa sairastavalla tulisi olla kirjallinen ohje hengitettävien lääkkeiden lisäämisestä pahenemisvaiheessa. Lääkärin ohjeen mukaan tulisi myös aloittaa tarvittaessa suun kautta kortisonitabletit”, asiantuntija Anne Vuorenmaa Allergia-, iho- ja astmaliitosta sanoo.

a3

Lääkityksen riittävyys on flunssaiselle astmapotilaalle keskeinen asia.

 

Myös ensihoitajat voivat muistuttaa flunssaisia astmapotilaitaan lisäämään lääkeiden annosmääriä lääkärin ennalta määräämän ohjeen mukaisesti. Lisäämisannokseen vaikuttaa se, millä annoksilla potilas normaalisti käyttää lääkkeitä. ”Jos astmaatikon hengitettävät lääkkeet ovat jo valmiiksi `tapissa´, ei niitä voi enää nostaa. Ehkä astmaa sairastava käyttää astmalääkkeitä vain kausiluonteisesti, tällöin hengitettävät lääkkeet otetaan käyttöön”, Vuorenmaa sanoo.

”Jos lääkenosto ei auta oireisiin kahden päivän sisällä, olisi syytä aloittaa suun kautta kortikosteroidikuuri, joka aikuisastmaatikoilla on yleensä valmiiksi kirjoitettu varalääkkeenä”, Vuorenmaa sanoo. Lyhytaikainen kortisonitablettikuuri on turvallinen käyttää. Sivuvaikutuksia tulee vasta pitkittyneistä kuureista. Moni vierastaa lääkkeiden käyttöä ja sinnittelee ilman lääkkeitä, jolloin tilanne vain pitkittyy ja tarvitaan vielä vahvempia lääkkeitä.

”Aina on syytä aloittaa lisäksi avaavan lääkkeen käyttö kuuriluonteisesti flunssan ajaksi. Avaavia lääkkeitä tulisi käyttää useasti päivässä”, Vuorenmaa sanoo.

Lääkärissä käynti on tarpeen, jos oireet pahenevat äkillisesti ja ilmaantuu hengitysvaikeuksia, kuten hengenahdistusta tai hengityksen vinkumista.

Jotkut astmapotilaat käyvät vain uusimassa reseptinsä, eivätkä tapaa lääkäriä ollenkaan. Näin saattaa kulua vuosienkin ajan. Siksi ensihoitajien kannattaa tiedustella astmapotilaalta myös milloin tämä on viimeksi käynyt tarkistuttamassa tilanteensa. Kontrolisssa tulisi käydä kerran vuodessa.

a2

Flunssaan liittyy usein myös nuha, jolloin tukkoista oloa voi helpottaa nenähuuhtelukannulla ja kortisonipohjaisilla nenäsuihkeilla.

 

Hunaja helpottaa yskää

Yskä ei normaalisti kuulu astmaa sairastavan arkeen. Flunssan tullessa astmaoireet pahenevat ja yskiminen lisääntyy. Yskää ei kuitenkaan hoideta yskänlääkkeellä vaan lisäämällä astmalääkkeitä lääkärin ohjeen mukaan. ”Yskänlääkettä ei suositella muillekaan, koska niiden teho tutkimusten mukaan on huono. Sen sijaan hunajan on koettu helpottavan yskää, joka liittyy flunssaan”, Vuorenmaa sanoo.

Osa astmaa sairastavista on yliherkkiä tulehduskipulääkkeille, jolloin astmaoireet pahenevat asetyylisalisyylihappo- tai ibuprofeenilääkkeistä. Turvallinen vaihtoehto on parasetamoli.

Tärkeää Vuorenmaan mukaan on, että astmaatikko antaa itselleen aikaa sairastaa. Flunssan oireet paranevat parhaiten riittävällä levolla. Sisulla siitä ei selviä.

 

Käypä hoito ohjeita astmaatikolle osittain mukailtuna

– Jos käytössä ei ole säännöllistä tulehdusta lievittävää hoitoa, aloitetaan inhaloitavan kortisonin käyttö esim. beklometasonia 800 mikrogr. tai flutikasoni 500 mikrogr
– Jos käytössä on inhaloitava kortisoni pienin tai keskisuurin annoksin, sen annokset (kaksin- tai) nelinkertaistetaan ja pyritään vähintään tasolle 1 600 µg beklometasonia tai vastaavaa vuorokaudessa 1–2 viikoksi 190, 191, 192.
– Jos käytössä on inhaloitava kortisoni suurin annoksin, aloitetaan prednisolonitablettien (esim. 20–40 mg vuorokaudessa) käyttö 1–2 viikoksi.
– Jos hoitavana lääkkeenä on kortisonin ja pitkävaikutteisen beeta2-agonistin kiinteä yhdistelmä,
annosta voidaan suurentaa 1–2 viikoksi (vain aikuisille; annosnosto on todettu turvalliseksi, mutta sen tehosta tähän käyttötarkoitukseen ei ole tutkimustietoa 190):
—>Seretide®-annos kaksinkertaistetaan (salmeterolia enintään 200 µg/vrk) 193.
—> Symbicort®-annos kaksinkertaistetaan enintään 12 annokseen vuorokaudessa (formoterolia enintään 72 µg/vrk).
—>Innovair®-annos kaksinkertaistetaan enintään 8 annokseen vuorokaudessa 194.
– Jos potilas ei voi suurentaa hengitettävän hoitavan lääkityksen annosta (esim. sivuvaikutusten takia) tai hänen vointinsa ei parane kahdessa päivässä annoksen suurentamista huolimatta, hän lisää hoitoon kortisonitabletit, esimerkiksi 20–40 mg prednisolonia päivässä 1–2 viikoksi.
– Periaatteessa jokaisella astmaa sairastavalla tulisi olla kirjalliset ohjeet pahenemisvaiheen hoitoon!

Milloin tulee pyrkiä lääkäriin tai astmahoitajan puheille?
Jos nämä lääkelisäykset eivät auta oireisiin muutaman päivän sisällä tai tilanne huononee äkisti, silloin on syytä hakeutua lääkärille/astmahoitajalle. Aina kannattaa kysyä, koska viimeksi on käynyt lääkärissä tarkastuttamassa astmatilanteensa. Useimmat astmaatikot vain uusivat reseptinsä lääkäriä näkemättä, vaikka kontrollissa pitäisi käydä vuoden välein.

Lähde: Allergia-, iho- ja astmaliitto ja Käypähoito-ohje