Tähystäjä: Ulkomaata näkyvissä

By |2017-11-07T14:23:33+00:0020.10.2017|

tahystaja_jormakka3

 

Jokaisessa mediassa ja palaverissa kuulee jatkuvasti sanan kansainvälisyys. Välillä tuntuu, että se on pakollinen mantra, jota on toistettava kunnes siitä tulee totta. Eri organisaatiot käyvät kansainvälisillä vierailuilla ja opiskelijoita kannustetaan kansainväliseen vaihtoon. Miksi? Onko siitä jotain hyötyä, vai ovatko aseman kateelliset oikeassa ja se onkin vain palkintomatka hyvin tehdystä työstä?

Olen tehnyt 6 vuotta kansainvälistä työtä opetuksen ja ensihoidon parissa, joten uskon että minulla on asiaan jo jonkinlaista näkökulmaa. Olen vieraillut lukuisissa maissa erilaisissa rooleissa.

o´cuba

Kansainvälinen delegaatio Suomesta, Briteistä, Saksasta ja Etelä-Afrikasta illallisella Kuubalaisessa ravintolassa Pietarin ensihoitokonferenssin yhteydessä (Kuva: Dimitri Lisitsyn)

Olen ollut puhumassa konferensseissa, vieraillut hätäkeskuksissa, ensihoitoasemilla, sairaaloissa ja oppilaitoksissa. Olen ollut myös opettamassa useassa oppilaitoksessa pitkin maailmaa. Olenko saanut sieltä jotain, vai onko reissut olleet huviretkiä työajalla?

Yleensä opettajien tekemät kansainväliset reissut on aikataulutettu aamusta iltaan. Jokaiselle päivälle on useita visiittejä ja paljon uusia ihmisiä. Reissu alkaa usein sunnuntai-iltana tai maanantaiaamuna, ohjelman alkaessa välittömästi kun koneesta pääsee ulos. Takaisinpäin lähdetään ohjelman loputtua ja usein vielä kiireellä. Reissusta palataan perjantai-iltana tai lauantaipäivänä. Laukkujen purku – ja taas takaisin työn pariin.

Mikä näissä reissuissa on silti kiinnostavaa, ja miksi niille on niin mukava lähteä?

Itselläni on ollut aina valtava innostus tutustua uusiin järjestelmiin, menetelmiin ja ihmisiin. Jokaisesta uudesta ihmisestä, sairaalasta tai ensihoitojärjestelmästä on löytynyt jotain todella mielenkiintoista, lisäksi jokaisesta on oppinut jotain uutta. Ensihoito on hyvä esimerkki siitä, miten samaa asiaa voidaan tehdä hyvinkin monella tavalla. Miten saksalainen aamutarkastus tehdään ergonomisesti oikein – tai miten simulaatioita voidaan tehdä täysin eri tavalla Etelä-Afrikassa.

Kaikki kansainväliset reissut eivät toki ole aina onnistuneita ja joskus tulee epäonnistumisia. Esimerkiksi Puolan yliopistovierailulla totesimme saavuttuamme koko ensihoidon opetushenkilöstön olevan lomalla.

Omat ensihoidon opetukset tehtiin sovitusti, vaikka kuulijakunta koostui kansainvälisestä opiskelijaryhmästä, jossa ei ollut ainoatakaan terveysalan opiskelijaa. Pääsimme kuitenkin tutustumaan paikallisiin sairaaloihin ja ensihoitopalveluun, josta saimme paljon ideoita työhömme. Puolassa kun jokainen ambulanssi on kansallisen standardin mukainen, joka voisi olla tiettyyn rajaan asti tarkoituksenmukaista myös muualla.

Näitä ajatuksia ja ideoita on kerättynä pitkin maailmaa, usean vuoden ajalta. Voidaankin kysyä: Mitä se on tuonut lopulta Suomeen ja ensihoitoon? Ovatko kaikki nämä reissut ollut lopulta melko turhia ja kaikkien ajan haaskausta?

IMG_3877

Käytännön vinkki: Kirjoita jokaiseen käyntikorttiin, kuka on kyseessä ja mitä olette puhuneet. Korttinipun kasvaessa et muuten muista, kuka kohtaamasi henkilö kortin taustalla on.

Ensimmäinen isompi asia mitä maailmalta on tuotu, on systemaattisuus. Laadun varmistaminen on tarkoittanut sitä, että erilaisiin toimintoihin on pitänyt tehdä vakioitu malli. Hyvänä esimerkkinä on potilaan systemaattisen tutkimisen malli, joka on saatu kirjoitettua jo potilaan tutkimisen kirjaankin.

Muita hyviä esimerkkejä ovat ISBAR, CRM ja perinteinen peruselintoimintojen ABC.  Maailmalla on käytössä erilaisia standardeja suurelle osalle asioista, joista jokaiseen järjestelmään löytyy uusia laatua varmistavia tekijöitä.

Toinen esimerkki on yhden hengen yksikkö, joita on maailmalla ollut jo jonkin aikaa. Eksoten malli on toki kehitetty täysin toisenlaiseksi kuin suuri osa muista vastaavista, mutta ajatus on saatu kansainvälisistä yhteyksistä. Useassa maassa on etsitty uusia keinoja tuottaa ensihoitopalveluita.

Muiden järjestelmiin tutustumalla voidaan tuoda uusia ajatuksia omaan järjestelmään. Jokaisessa ensihoitojärjestelmässä pyritään parhaaseen mahdolliseen lopputulokseen. Yhteistyöllä voidaan kehittää kuitenkin paljon suurempia asioita. Vertailemalla tutkimuksellisesti eri järjestelmiä voidaan jokainen hyötyä merkittävästi.

Yksi kansainvälisyyden isoimmista hyödyistä on kansainväliset osaajaverkostot. Ensihoidon kansainväliset osaajat ovat pieni ryhmä ihmisiä, joista moni tuntee toisensa. Yhteistyö harjoittelupaikkojen, tutkimusten, vaihtojen ja konferenssien järjestämiseksi on jatkuvasti helpompaa, mitä enemmän tuntee ihmisiä.

Kun tarvitset tietoa jonkun maan järjestelmästä, riittää sähköposti, puhelu tai pikaviesti tutuille ihmisille – ja tieto on saatavilla.

Henkilökohtaisesti olen pitänyt kansainvälisyydestä myös kulttuureihin perehtymisen vuoksi. Turistina näet maista ne paikat, mitkä on turisteille tarkoitettu. Asiantuntijana matkustaessa näet paljon mielenkiintoisia asioita. Esimerkkinä Johannesburgin vierailulla pääsimme tutustumaan paikallisiin sairaaloihin ja asemiin, mutta ensihoidossa myös tavallisten ihmisten koteihin ja jopa huonompiin asuinalueisiin, joihin ei muuten olisi mitään asiaa.

Oma ymmärrys muuttuu paljon kun tapaa eri maiden tavallisia ihmisiä heidän omissa kodeissaan.

Lopuksi voisi vielä kyllä todeta, että muualla kiertäminen on tuonut paljon arvostusta suomalaiseen ensihoitojärjestelmään. Voisin jopa väittää, että monessa asiassa olemme kehityksen kärjessä.

 

Tähystäjä on Juha Jormakka – Ensihoitaja, opettaja, kouluttaja, kirjoittaja ja yhteiskunnallinen vaikuttaja. Ensihoitomaailmaa aktiivisesti seuraava kansainvälinen projektipäällikkö Saimaan Ammattikorkeakoulusta tunnetaan myös kirjan ”Oireista työdiagnoosiin” ideoijana ja yhtenä kirjoittajana.