Itä-Suomen yliopistolla järjestetään suurryhmäsimulaatio, jossa harjoitellaan haastavaa tilannetta – kätkytkuolemaa ja perheen kriisiä. Ryhmäsimulaatio on tuttu monille kentällä työskenteleville, joissa moniviranomaisyhteistyön harjoittelu on jo arkipäivää. Nyt suurryhmäsimulaatio viedään kuitenkin aivan erilaiseen tilanteeseen. Mistä ajatus on saanut alkunsa? Asema haastatteli yliopistonlehtori, dosentti Terhi Saarasta Itä-Suomen yliopistosta.

lakanalle

Ryhmäsimulaation aiheena on kätkytkuolema ja perheen kriisi. Kuva: Juha Jormakka

Suurryhmäsimulaation taustalla on pitkä kehitystyö.
”Kuopiossa on laaja pelastus- ja terveysalan koulutusyksiköiden keskittymä ja merkittävä perus- ja erikoissairaanhoidon toimiala. Suurryhmäsimulaation taustalla ovat eri yksiköiden omat pienryhmäsimulaatiot”, Saaranen kertoo.

Simulaatio-opetusta on kehitetty alueella eri toimijoiden yhteisessä projektissa, jonka alkuperäisenä tavoitteena oli moniammatillisen simulaatio-opetuksen aloittaminen Kuopion terveysalan koulutusyksiköissä vuonna 2014.
”Eri yksiköiden edustajista muodostettiin moniammatillinen työryhmä, jonka tehtävänä oli analysoida yksiköiden opetussuunnitelmat sekä etsiä yhteiset, moniammatillisen simulaatio-oppimisen ja -opetuksen mahdollisuudet”.

Työryhmälle annettiin tehtäväksi toteuttaa yhteisiä simulaatioharjoituksia ja arvioida sen jälkeen pysyviä moniammatillisen opetuksen mahdollisuuksia. Ensimmäiset kokemukset pilotista olivat erittäin myönteisiä, joten moniammatillisten simulaatioiden kehittämistä jatkettiin eri organisaation yhteistyönä.

”Nyt halusimme kokeilla  suurryhmäsimulaatiota mm. kustannustehokkuuden parantamiseksi – osallistujia voi olla jopa useita satoja tavanomaisen 10-15 opiskelijan pienryhmän sijaan”, Saaranen toteaa.

Hektisen työn luonne muuttuu

Ryhmäsimulointia kokeiltiin ensin viime vuonna yhden auditorion suuruisena tilanteena. Nyt tarkoituksena on toteuttaa ensimmäinen laajempi yhteinen kokeilu, johon liitetään myös etäyhteyspisteet ja opetusteknologia. Skenaarioon voi osallistua siis myös etänä kaikkien järjestävien organisaatioiden toimipisteistä käsin.

Kätkytkuolema ja perheen kriisi valikoitui ensimmäisen suurryhmäsimulaation aiheeksi huolellisen pohdinnan ja aikaisempien kokemusten perusteella. Skenaario oli jo olemassa – alunperin lehtori Marko Tolosen vetämä ja ideoima skenaario tunnistettiin sellaiseksi, jota voitaisiin tehdä myös yhdessä.

”Aihe sopii mielestämme hyvin moniammatillisen simulaatio-opetuksen aiheeksi, lisäksi muutamilla tahoilla yhteistyöverkostossamme oli siitä myös kokemusta – vastaava toteutus on tehty viime vuonna Savonia Ammattikorkeakoulun ja Itä-Suomen yliopiston sosiaalityön yhteistyönä”, Saaranen kuvailee.

”Skenaariossa tulee selkeästi esille draaman kaari, jossa hoidollinen ja toiminnallinen tilanne muuttuu kriisissä kohtaamisen tilanteeksi, jossa monella eri ammateilla on roolinsa ja kiire häviää”, hän jatkaa.

Saarasen mukaan simulaatioita voi olla hyvin erilaisia, mutta simulaatiopedagogiikka on suurryhmäsimulaatiossa samanlainen kuin pienryhmissäkin toteutettuna. ”Prosessiin kuuluu etukäteissuunnittelu, harjoitukseen valmistautuminen, harjoituksen toimintavaihe eli skenaario ja harjoituksen oppimiskeskustelu. Meidän suurryhmäsimulaatiossamme toimintavaiheen pääosassa on kuitenkin ”näytelmä”, hän toteaa. Näytelmästä todella onkin kyse, sillä simulaatiossa esiintyjinä on terveys- ja sosiaalialan ammattilaisten lisäksi myös näyttelijöitä. Tapahtumat on harjoiteltu etukäteen toimijoiden kanssa.

Havainnoijina on sekä terveys- ja sosiaalialan että myös teologian opiskelijoita ja ammattilaisia. Eri ryhmillä on simulaatioon moniammatillisen toiminnan suhteen yhteiset tavoitteet, mutta lisäksi myös omat ammattikohtaiset tavoitteet.

”Suurryhmäsimulaatio poikkeaa kuitenkin tavanomaisesta simulaatiosta siten, että yhteiseen jälkipuintikeskusteluun eivät kaikki kuulijat aktiivisina puhujina osallistu. Sen sijaan heitä ohjataan pohtimaan ja reflektoimaan kokemuksiaan esimerkiksi kirjoittamalla oppimaansa tapahtuman jälkeen tai osallistumalla jälkipuintiin sähköisten interaktiivisten oppimismenetelmien, kuten  esimerkiksi Presemon avulla”, Saaranen kuvailee.

Haasteena vuorovaikutus ja toimiva yhteistyö

Moniammatilliset simulaatiot ovat tuttuja myös esimerkiksi ensihoidon ja pelastuksen kenttäväelle. Saaranen näkeekin haasteiden olevan ”draamallisessa simulaatiossa” varsin samankaltaisia – kyseessä ovat tavallisimmat moniammatilliseen työskentelyyn liittyvät ongelmat.

”Moniammatillisissa simulaatioissa oman haasteensa tuovat muun muassa vuorovaikutus ja tilannejohtamiseen sekä yhteistyöhön liittyvät kysymykset. Tässä tavallisia ovat tiedon kulun esteet ja että ei riittävästi hahmoteta toisen roolia”, hän toteaa.

Saarasen mukaan yksittäisen työntekijän kannalta haaste on se, miten onnistuu aidosti olemaan läsnä perheen kriisissä – vai toimiiko toimija vain ”teknisesti oikein” eikä uskalla asettua tilanteeseen omana itsenään. ”Asiakas aistii näissä tilanteissa hyvin herkästi tapahtumia ja auttajien toimintaa ja hänelle jää mieleen hyvin pienetkin sananvalinnat, ilmeet ja kosketukset”, hän toteaa.

Saarasen mukaan simulaatio-opetusta ja oppimista tullaan Itä-Suomessa tutkimaan ja kehittämään jatkossakin, sillä tilanteiden harjoittelu on ensiarvoisen tärkeää.

”Saamiemme aiempien tulosten perusteella opiskelijat oppivat kokonaisvaltaisen hoidon lisäksi erityisesti ”ei-teknisiä taitoja” – kuten vuorovaikutusosaamista ja tilannejohtamista moniammatillisessa ryhmässä. Harjoitusten avulla ymmärrys ja arvostus toisten ammattiryhmien työtä kohtaa kasvaa”, hän toteaa. Jatkossa suurryhmäsimulaatiota onkin tarkoitus kokeilla myös esimerkiksi kotihoitoon liittyvällä skenaariolla.

 

Suurryhmäsimulaatio ”Lapsen kuoleman kohtaaminen” järjestetään Itä-Suomen yliopiston, Kuopion yliopistollinen sairaalan sekä Savonia-ammattikorkeakoulun ja Karelia-ammattikorkeakoulun yhteistyönä 15.11. kello 12-16.

Tilaisuus järjestetään Itä-Suomen yliopiston Kuopion kampuksen auditoriossa, mutta sitä voi seurata myös etäyhteydellä järjestävien organisaatioiden tiloissa.  Tilaisuuden tavoitteena on kehittää eri alojen työntekijöiden ja opiskelijoiden osaamista moniammatillisesta yhteistyöstä perheen kriisitilanteessa.

Simulaatioon voi ilmoittautua 30.10.2017 saakka – lisätietoa saa Itä-Suomen yliopiston sivuilta.

 

Teksti: Erik Lydén