Terrori-iskuihin täytyy varautua

By |2017-09-12T21:00:48+00:0012.09.2017|
London Bridgellä ja Borough Marketilla Lontoossa tehdyissä iskuissa kuoli kahdeksan ja loukkaantui 48 ihmistä Reilu kaksi kuukautta aiemmin tehdyssä iskussa kuoli viisi ja loukkaantui yli 50 ihmistä.

London Bridgellä ja Borough Marketilla Lontoossa tehdyissä iskuissa (3.6.2017) kuoli kahdeksan ja loukkaantui 48 ihmistä Reilu kaksi kuukautta aiemmin tehdyssä iskussa kuoli viisi ja loukkaantui yli 50 ihmistä.

”Terroritilanteessa pelastuksen ja ensihoidon tehtävä ei ole selviytyä hengissä, vaan omata kyky auttaa turvallisesti ja pelastaa ihmisiä”, palomies Tero Ihatsu sanoo.
Hän on lähdössä Euroopan käsittävään seminaariin, joka käsittelee pelastustoimen varautumista terrori-iskuihin.

Palomies Tero Ihatsu lähtee kaksiosaiseen seminaariin, joka käsittelee pelastustoimen varautumista Euroopan terrori-iskuissa. Varautuminen on nyt enemmän kuin tarpeen. Esimerkiksi Turun isku oli odotetun kaltainen. ”Vaikka viranomaiset toimivat Turussa hyvin, ovat suomalaisen pelastustoimen terroriuhkavalmiudet ja kyky auttaa kansalaisia terroritapahtumassa olemattomat”, Tero Ihatsu sanoo. Toimintaa uhan alla ei kouluteta. Silti palomiesten ja ensihoitajien tehtävä on auttaa mahdollisimman turvallisesti eikä vain selviytyä hengissä näistä tilanteista.

Seminaari on kaksiosainen, ensimmäinen sessio pidetään Hollannissa ja toinen Belgiassa. ”Menen hattu kourassa. Siellä on lähes joka Euroopan maasta edustaja. Maista joissa on ollut isoja keikkoja odotan saavani jotain kättä pidempää kotiintuomisiksi. Miten siellä on henkilöstöä koulutettu terrorin varalta ja mikä on heidän kalustonsa, on mielenkiintoista.”

Seminaarissa jokainen maa pitää noin kymmenen minuutin esityksen omasta varautumis- ja koulutustilanteestaan. Suomen olemattoman varautumisen ja koulutustilanteen lisäksi Ihatsu aikoo kertoa näkemyksistään Turun puukotuksissa ja Sellon ampumistapauksessa. Asiantuntija-apua hän saa Sisäministeriön pelastus- ja poliisiosastolta. Vastineena Ihatsu odottaa saavansa muualla voimassa olevia suosituksia ja ohjeita terrorismin varalta.

”Meillä Suomessa ei ole juuri mitään tähän liittyvää valmiina. Vuosien varrella tilanteita on sattunut maailmalla paljon – pitääkö meidän aina odottaa omaa tilannetta ennen kuin varaudutaan.”

Voimat yhteen

Suomessa on perinteisesti erittäin hyvät välit eri viranomaisten kesken. Näitä hyviä välejä kannattaisi vaalia myös tässä aiheessa. ”Kannattaisi järjestää yhteisiä harjoituksia ajatuksella: Yhteinen työpaikka.”
Harjoituksia suunniteltaessa kannattaisi ottaa huomioon eri viranomaisten osaaminen sekä hyödyntää jo olemassa oleva osaaminen.

Nyt pitäisi olla suunnitelmat vauhdissa, sillä Suomen Turussa tapahtui jo. Asiantuntijat totesivatkin, että Turun iskun ei pitänyt olla kenellekään yllätys, vaan se oli juuri odotetun kaltainen. ”Onkin mielenkiintoista kuulla, onko muissa maissa terrorismivarautumiseen olemassa extrabudjettia ja miten pelastustoimi on yhteydessä muihin toimijoihin.”

”Ensihoidossa asiaa on mietitty esimerkiksi TECC-tyyppisellä koulutuksella, mutta se vastaa hoitamiseen uhan alla. Se ei vastaa räjähderekan sammuttamista tai biologisten aseiden uhan alla toimimista.” Silti ensihoidonkin terrorismiin liittyvä koulutus on vain yksittäisten asiaan perehtyneiden henkilöiden aikaansaamaa – se ei ole
mitenkään laaja-alaista tai systemaattista koulutusta.

”Yksi mitä täällä kannattaisi kehittää, on suojavarusteet. Suomesta löytyy maailman mittapuulla kovia tekijöitä, jotka jo nyt toimittavat tavaraa muun muassa Ranskan pelastuslaitokselle. Samoin tulevien L4- ja P3-autojen, miksei muidenkin osalta kannattaisi miettiä esimerkiksi kalvotuksia laseihin kivitysten varalta.”

Ihatsu harkitsisi myös pitääkö pelastuksen kouluttaa erityisryhmiä tai -asemia, joiden kyky ja varustus vastaisivat paremmin terrorismiuhkaan. Terrori-iskut eivät välttämättä ole aina puukotuksia vaan pommeja, kemiallisia aineita, aseellisia hyökkäyksiä, junan suistamisia tai näiden yhdistelmiä.

 

Teksti: Marko Partanen
Kuva: Susanna Sankala ja Marko Partanen