Meeri Heino yhden hengen yksikössä

By |2017-11-07T22:22:34+00:0008.09.2017|

Etelä-Karjalan solsiaali- ja terveyspiiri (Eksote) laajensi yhden hengen yksikkö -toimintansa Lappeenrannan hyvien kokemusten jälkeen myös Imatralle. Ensihoitaja Meeri Heino aloitti työt Imatran uudessa yhden hengen yksikössä.
”Työ kehittyy kokoajan, olen vähän levoton sielu, tykkään muutoksesta ja pääsen kehittämään uutta.”

YH

Eksote Akuutin palvelujohtaja Jan-Erik Palviainen ja projektipäällikkö Katri Länsivuori (oik) ideoivat Lappeenrannassa aloittaneen yhden hengen yksikön. Ensihoitaja Terhi Sillanpää (kesk) aloitti ensimmäisten joukossa työt yksikössä.

Eksoten yhden hengen yksikkö on kerännyt Suomessa laajaa kiinnostusta. Yksikön olemassa olo on pohjustettu perusteellisesti. Ei haluttu pelkkästään yhtä liikkuvaa yksikköä, vaan sen haluttiin olevan tarkkaan suunniteltu osa laajaa kokonaisuutta.

Kokonaisuus alkoi siitä, että ensihoito ja tehostettu kotisairaanhoito yhdistyivät yhdeksi palveluyksiköksi. Tälle pohjalle oli järkevää peustaa uusi liikuva yksikkö, joka hoitaa niitä potilaita, jotka ovat muodostaneet aiemmin ensihoidon ja tehostetun kotisairaanhoidon rajapinnan.

Samoihin aikoihin, tänä keväänä, kun yhden hengen yksikkö laajeni Imatralle, kimppaan menneet ensihoito ja tehostettu kotisairaanhoito yhdistyivät päivystyksen kanssa. Puolisen vuotta on ollut käynnissä potilaan hoitoketjun kannalta vaikuttava kokonaisuus, joka yhdistää ensihoidon, tehostetun kotisairaanhoidon ja päivystyksen eli Eksote Akuutin. Sen yhtenä mielenkiintoisina toimijoina ovat yhden hengen yksiköt Lappeenrannassa ja Imatralla.

On tutkittu, mitä yhden hengen yksikön potilaille olisi tapahtunut, jos käytössä olisi edelleen päivittämättömät toimintamallit eikä yhden hengen yksikköä olisi. Vanhassa systeeemissä asiakkaat olisivat joutuneet yhä useammin potilaspaikoille hoitolaitoksiin ja palautunut niistä nopeasti kotiin. Se ei olisi järjestelmän eikä potilaan kannalta järkevää. Potilastyytyväisyys onkin parantunut mutta se mikä erityisesti kiinnostaa päättäjiä, on se, että yhden hengen yksikön on laskettu säästävän 280 000 euroa (33%) vuodessa verrattuna siihen, jos ei olisi.
Eksotessa on alkamassa kotisairaalatoiminta, yhden hengen yksiköt tulevat olemaan merkittävä osa sitä.

image4-1

Ensihoitaja Meeri Heino on työskennellyt Imatran yhden hengen yksikössä puolen vuoden ajan. Toiminta aloitettiin vanhalla ambulanssilla mutta viime keväänä käytöön saatiin tehtävään erikseen suunnitellut ajoneuvot.

Ensihoitaja Meeri Heino, miksi hait töihin Imatralla aloittaneeseen yhden hengen yksikköön?
Minua kiinnosti yksikön työnkuva ja työaika sekä kaipasin jotain uutta työhöni. Työnkuva on hyvinkin muuttuva, kuten ensihoidossa liikkuvassa päivystysyksikössäkään ei ole kahta samanlaista päivää. Päivä voi koostua hätakeskuksen tehtävistä tai ensihoidolta, päivystykseltä ja tehostetulta kotisairaanhoidolta ohjautuvista tehtävistä.
Yhteistyötä tulee tehtyä monien ammattiryhmien kanssa, mikä on mielestäni mukavaa ja antoisaa. Ajatukseni hakeutuessa tähän työhön oli, että pääsen viemään tehtävän niin sanotusti loppuun asti, koska aina se ei ole ensihoidossa ollut mahdollista. Ensihoidossa potilaat tietenkin hoidetaan niin, että vaivat hoituvat. Mutta ajoittain jäi takaraivoon ajatus, että ”kuinka se mökin vanhus siellä nyt sitten jatkossa pärjää?” Nyt voin varmistaa, että vanhus tulee saamaan luokseen hoitoa ja turvaa tulevaisuudessakin.
Tässä työssä on aikaa asiakkaalle, myös siihen keskusteluun ja kuunteluun mitä moni vanhus kaipaa, ja joka monesti on osa hoitoa. Osaksi työssä kiehtoi myös se, että tiedostin jo hakiessa, että työnkuva ei ole vielä valmis vaan se kehittyy ja tarkentuu koko ajan. Pääsin mukaan kehittämään uutta.

Miten työ on vastannut odotuksia?
Työ on ja ei ole vastannut odotuksia. Minulla oli ajatuksia, mitä työ tulisi olemaan muttei kuitenkaan ennakko-odotuksia. Ajattelin, että itse työtä tehdessä näen mitä työ oikeasti on. Pidän työn vaihtelevuudesta ja siitä, että siinä pitää laittaa itsensä likoon ja antaa itsestään 110% jokaisella keikalla. Pidän itseohjautuvuudesta ja siitä, että voin tehdä tehtäviä ja toimenpiteitä, joita ensihoidossa ei tehdä.


Aluksi yhden hengen yksikölle annettiin D-tehtäviä tietyllä kriteerillä. Vähän aikaa sitten perattiin myös C-tehtäviä, jotka saattaisivat sopia yhden hengen yksikölle. Minkälaisia tehtäviä teille tulee nyt?

Hätäkseksuksen hälyttämät D774 -tehtävät ohjautuivat aluksi pääsääntöisesti liikkuvalle yksikölle. Ajatuksena oli, että näistä löytyisi liikkuvalle yksikölle sopivia tehtäviä, jolloin myös ensihoidon kuorma kevenisi ja päivystyksen ruuhkautumiselta vältyttäisiin. Todettiin kuitenkin, että monet D774 koodilla tulevat tehtävät johtivat kuitenkin kuljetukseen.
Nykyään yksikön tehtävät pitävät sisällään myös hätäkeskuksen välittämiä C-tehtäviä soveltuvin osin. Tehtäväkoodit, jotka hätäkeskukselta ohjautuvat ensisijaisesti Imatran ja Lappeenrannan kaupunkialueilla yhden hengen yksiköille ovat seuraavat: C703, C704, C705, C763, C771, C773, C775, C781, C782, C783, D763, D783 ja D794.
On kuitenkin huomioitavaa, että häke ei ole ainut instanssi, josta tehtäviä meille ohjautuu tehtäviä. Voimme saada tehtäviä myös kenttäjohtajalta, ensihoitoyksiköiltä, tehostetulta kotisairaanhoidolta, poliisilta, päivystyksestä, turva-auttajilta, yöpartiolta, palvelu-ja hoivakodeilta sekä kotihoidolta.


Minkälaiset työturvallisuusrutiinit yhden hengen yksikön tehtäviin liittyy?

Käytännön työssä työturvallisuus on huomioitu muun muassa perkaamalla pois tietynlaiset tehtävät. Yhden hengen yksikkö ei hoida millään tavoin päihtyneitä, mielenterveyspotilaat ja alle 18 vuotiaita.
Ennen jokaista tehtävää soitamme kohteeseen ja arvioimme tilanteen puhelinkeskustelun perusteella. Jos puhelussa käy ilmi, että potilas on päihtynyt, aggressiivinen tai käytös vaikuttaa epäilyttävältä tai jos asunnossa on muita päihtyneitä, aggressiivisesti käyttäytyviä tai jos hoitajan mielestä asiakaan tila vaatii kuljetuksen tai hän hyötyy enemmän ambulanssista, siirtää hoitaja tehtävän ambulanssille.
Työturvallisuutta on myös samanlaiset varusteet kuin ensihoitajilla, suojavaatetus heijastimilla. Luotiliivit, kypärä, hengityssuojain ja käsisammutin löytyvät myös autosta.
Perehdytyksessä saimme myös turvallisuuskoulutusta muun muassa siitä miten suojata itseään ja oppia ennakoimaan uhkaavia tilanteita, esimerkiksi siitä miten varmistaa poistumistie uhkaavien tilanteiden varalta.

KUVEJA

Ensihoitajan kantamukset eivät ole yhden hengen yksikössä vähentyneet, päinvastoin. Nyt Meeri Heino ja hänen kollegansa kantavat kaikki tarvittavat hoitovälineet asiakkaan luokse yksin.

Kerro miten tavallinen keikka yhden hengen yksikössä etenee?
Keikka tulee joko häkeltä virveen tai joku yhteistyökumppaneista soittaa puhelimella.
Häkeltä tuleville tehtäville soitammme ja tiedustelemme syytä soittoon ja tämänhetkistä tilannetta. Puhelun jälkeen lähdemme kohteeseen, jossa suoritamme tehtävällä tarvittavat tutkimukset. Tarvittaessa, pyydämme hoito-ohjetta lääkäriltä. Keikka saattaa päättyä siihen, että hoidamme potilaan kotiin, jolloin hänellä on mahdollisuus oireen jatkuessa hakeutua lääkärin vastaanotolle tarvittaessa.
Potilas saattaa siirtyä omaisen, taksin tai ensihoitoyksikön kyydillä lääkärin tarkastukseen voinnista ja vuorokauden ajasta riippuen, joko omalle terveysasemalle tai keskussairaalaan. Voi myös olla, että potilas jää kotiin ja aloitetaan lääkitykset ja liikkuva yksikkö menee myöhemmin tarkastamaan potilaan voinnin. Voidaan myös pyytää väliaikaista tarkastuskäyntiä esimerkiksi yöpartiolta.
Jos keikka tulee puheluna yhteistyökumppaneilta, painamme virvestä itsemme TAUKO-tilaan, ja selvitämme onko tehtävä yksiköllemme sopiva. Jos tehtävä sopii yksiköllemme, teemme itsellemme siitä tehtävän Codea-järjestelmässä, jolloin kenttäjohtaja näkee missä olemme ja miksi. Häkeen nämä tehtävät eivät päivity, mutta sijaintitiedot paikantuvat. Tämän jälkeen tehtävä jatkuu samoin kuin häkeltä tulleet tehtävät.

Ketkä potilaat hyötyvät eniten yhden hengen yksiköstä?
Potilaat, joiden vaiva vaatii terveydenhuollon ammattilaisen tekemää tutkimusta ja riskinarviota hänen terveydentilastaan, mutta joiden terveydentila ei kuitenkaan vaadi lääkäri tapaamista kasvotusten. Liikkuvan päivystysyksikön hoitaja tekee kattavan tutkimuksen, jonka perusteella lääkäri pystyy tekemään hoitolinjaukset näkemättä potilasta.
Tällaisia tilanteita ovat muun muassa:
• Epäselvä yleistilan lasku, jonka yhteydessä on kuumeilua, oksentelua ja/tai ripulointia
• Selkä-, raaja- ja vartalo-oireet
• Kroonisten kiputilojen paheneminen
• Kertakatetrointi
• Ongelmatilanteet avanteiden, CV-katetrien, PEG-letkun ja cystofixin kanssa
• Kestokatetrointi tarvittaessa
• Nenäverenvuodon hoitaminen
• Pienten haavojen liimaaminen
• Komplisoitumattomien haavojen ompelu

Yksiköllämme (EK471) on mahdollisuus tutkia potilaasta muun muassa EKG, RR, SpO2, verensokeri, lämpö, ketoaineet, hemoglobiini, CRP. IStat-laitteella lisäksi muun muassa Tni, BNP, verikaasut ja elektrolyytit.

Vähän aikaa sitten Etelä-Karjalassa myös päivystys liittyi samaan osastoon ensihoidon ja tehostetun kotisairaanhoidon kanssa. Miten yhdistyminen on näkynyt yhden hengen yksikön työssä?
Yhteistyö päivystyksen kanssa on jo ennenkin ollut mutkatonta, niin oikeastaan muutosta ei ole tullut kuin hallinnollisesti. Tehtäviä ohjautuu myös päivystyksen kautta.

Mikä yhden hengen yksikössä on parasta?
Saa tehdä yhteistyötä monien eri ammattiryhmien ammattilaisten kanssa, työnkuvan muuttuvaisuus (työ kehittyy koko ajan), pääsee kehittämään uutta.

Onko paluuta tavalliseen ambulanssiin?
Ehkä, aika näyttää… Mie olen vähän levoton sielu ja tykkään muutoksesta, en työssäni pidä juurtumisesta yhteen tehtävään tai paikaan liian pitkäksi aikaa.