palo

Sopimuspalokuntalaisten alkoholin käyttöä ja liikuntatottumuksia tutkittiin. Sopimuspalokuntalaiset halusivat liikuntaohjausta ammattilaisilta, alkoholin käyttöön he eivät kokeneet tarvitsevansa ohjausta.

Jyväskylän yliopistossa tehdyssä pro gradu- tutkielmassa tutkittiin sopimuspalokuntalaisten liikunnan harrastamista ja alkoholinkäyttöä sekä elintapaohjauksen koettua tarvetta. Saatujen tulosten perusteella sopimuspalokuntalaisten tulisi lisätä erityisesti kestävyys- ja liikehallintaharjoittelua. Harjoitteluun liittyvän ohjauksen sopimuspalokuntalaiset toivovat saavansa ammattilaisen ohjaamassa ryhmässä tai yksilöohjauksena kasvokkain.

Sopimuspalokunta on pelastuslaitoksen kanssa pelastustoimeen kuuluvien tehtävien hoidosta sopimuksen tehnyt palokunta (VPK, sivutoiminen tai teollisuus- ja laitospalokunta). Suomessa toimii tällä hetkellä yli 700 sopimuspalokuntaa, joissa työskentelee yhteensä yli 13 000 hälytyskelpoista sopimuspalokuntalaista.

Vapaaehtoisina toimivien sopimuspalokuntalaisten elintapoja on toistaiseksi tutkittu vähän, vaikka sopimuspalokuntalaisten hyvinvointi ja työkyky vaikuttavat keskeisesti siihen, miten pelastustoimeen liittyviä tehtäviä pystytään hoitamaan.
Jyväskylän yliopistossa vuonna 2016 valmistuneen terveyskasvatuksen pro gradu- tutkielman tarkoituksena oli selvittää sopimuspalokuntalaisten liikunnan harrastamista ja alkoholinkäyttöä sekä elintapaohjaukseen koettua tarvetta.

 

Näin liikuttiin

Tutkimukseen osallistui 241 sopimuspalokuntien hälytysosastojen jäsentä yhden Etelä-Suomessa sijaitsevan pelastuslaitoksen alueelta. Tutkimuksen mukaan hieman yli puolet sopimuspalokuntalaisista koki liikunnan harrastamisen määrän lisääntyneen sopimuspalokuntatyöhön osallistumisen myötä. Lähes 62 prosenttia sopimuspalokuntalaisista harrasti hyöty- tai arkiliikuntaa päivittäin. Toisaalta kestävyysliikuntaa kerran viikossa tai harvemmin harrastavia oli lähes puolet.
Lihaskuntoharjoittelua kaksi kertaa viikossa tai useammin harjoittelevia oli lähes kolmannes. Tutkimuksen mukaan näyttäisi siltä, että yli 40-vuotiaat avio- tai avoliitossa elävät harrastavat kestävyysliikuntaa aktiivisimmin. Lihaskuntoharjoittelua aktiivisimmin harrastavat sen sijaan lapsettomat, yksin elävät ja sopimuspalokunnassa alle kymmenen vuotta työskennelleet sopimuspalokuntalaiset.

Aikaisempiin päätoimisiin palomiehiin ja suomalaiseen väestöön kohdistuneisiin tutkimustuloksiin verrattuna näyttäisi siltä, että sopimuspalokuntalaiset harrastavat hyöty- tai arkiliikuntaa aktiivisemmin kuin muu väestö, kun taas kestävyysliikuntaa vähemmän kuin päätoimiset palomiehet tai muu väestö. Lihaskuntoharjoittelua sopimuspalokuntalaiset harrastavat vähemmän kuin päätoimiset palomiehet, mutta aktiivisemmin kuin muu väestö.

 

Lisää liikuntaa ammattiohjauksessa

Sekä väestön että sopimuspalokuntalaisten liikuntasuosituksiin verrattuna sopimuspalokuntalaisten tulisi lisätä erityisesti kestävyys- ja liikehallintaharjoittelua. Tutkimuksen mukaan hieman yli 42 prosenttia sopimuspalokuntalaisista toivoikin tulevaisuudessa saavansa liikuntatottumuksiin liittyvää elintapaohjausta ammattilaisen ohjaamassa ryhmässä tai yksilöohjauksena kasvokkain. Liikuntatottumuksiin liittyvässä elintapaohjauksessa olisi tärkeää huomioida sopimuspalokuntalaisten päätoimisesta ansiotyöstä aiheutuvat vapaa-ajan rajallisuuden haasteet sekä liikunnan harrastamista edistäväksi koetut tekijät, kuten terveyden ja työkyvyn ylläpysyminen sekä painonhallinta.
Alkoholitottumukset aisoissa

Alkoholinkäytön osalta näyttäisi puolestaan siltä, että sopimuspalokuntalaiset käyttävät alkoholia harvemmin ja vähemmän humalahakuisemmin kuin päätoimiset palomiehet tai muu väestö. Hieman yli 60 prosenttia sopimuspalokuntalaisista arvioi alkoholinkäytön pysyneen samanlaisena sopimuspalokuntatyöhön osallistumisen myötä.

Tutkimuksen mukaan neljäsosa sopimuspalokuntalaisista käytti alkoholia kaksi kertaa viikossa tai useammin ja yksi kymmenestä joi humalahakuisesti viikoittain. Alle 40- vuotiaat sopimuspalokuntalaiset käyttivät alkoholia humalahakuisemmin kuin yli 40- vuotiaat. Toisaalta yli 11 vuotta sopimuspalokunnassa työskennelleet miespuoliset sopimuspalokuntalaiset käyttivät alkoholia tiheämmin, mutta vähemmän humalahakuisesti kuin alle 11 vuotta työskennelleet, yksin elävät, lapsettomat alle 40- vuotiaat sopimuspalokuntalaiset. Alkoholitottumuksiin liittyvää elintapaohjausta sopimuspalokuntalaiset eivät kokeneet tulevaisuudessa tarvitsevansa.

 

Yhteiskunnallisesti merkittävä aihe

Miksi sitten sopimuspalokuntalaisten elintapoihin liittyvä tutkimus innosti minua? Sen lisäksi, että tutkimuksen aihe on yhteiskunnallisesti merkityksellinen pelastustoimeen liittyvien tehtävien hoitamisen kannalta, haluan herättää keskustelua siitä, kuka huolehtii sopimuspalokuntalaisten terveydestä ja hyvinvoinnista? Suurin osa sopimuspalokuntalaisista työskentelee vapaaehtoisesti oman päätoimisen työnsä ohessa turvatakseen meidän kansalaisten turvallisuuden. Ja sopimuspalokuntalaisen ja teollisuuspalomestarin vaimona voin vain todeta sopimuspalokuntatyön olevan eräänlainen kutsumuksellinen harrastus, johon joko sitoudutaan tai sitten ei.


 

OUTITeksti ja kuva Outi Pöyhönen
Tuntiopettaja, Saimaan Ammattikorkeakoulu

Juttu perustuu Outi Pöyhösen pro gradu- tutkielmaan (2016) Sopimuspalokuntalaisten liikunnan harrastaminen ja alkoholinkäyttö sekä elintapaohjauksen koettu tarve