IMG_0238

Kotiin vietävä hoito on tärkeä kokonaisuus, jossa useat eri palvelut yhdistyvät. Se on myös eräs keskeisiä kehityskohteita koko valtakunnassa. Katri Länsivuori on ensihoitaja, jonka päätyöksi tuli kokonaisuuden kehittäminen – hänen työtään on “päivystys olohuoneessa”.

Ensihoidon ollessa kokonaan sairaanhoitopiirin palvelua, on kehittämisessä päästy uuteen ajatteluun. Kotona tapahtuva vaativa hoito, sairaalapäivystys ja ensihoito katsotaan kokonaisuudeksi, jonka tärkein tehtävä on hoitaa potilaan akuutti tilanne mahdollisimman tehokkaasti ja hyvin.

Projektia varten Eksote on palkannut päätoimisen projektipäällikön Katri Länsivuoren. Ennen projektipäällikön tehtävää, Katri on toiminut mm. kenttäjohtajana ja sittemmin toiminta-alueen esimiehenä.

“Päivystys olohuoneessa” -hanke on varmasti tunnetuin Katrin tehtävänkuvaan kuuluvista tehtävistä. Hanke tarkoittaa tehostetun kotihoidon, ensihoidon yhden henkilön arviointiyksikön ja  päivystyksen yhteistyötä, jossa potilaan hoito ja arviointi toteutetaan mahdollisimman pitkälle potilaan kotona.

Näin potilaan ei tarvitse lähteä kotoaan, koko prosessi tehostuu ja kustannukset laskevat. Länsivuori työskentelee myös kotiin vietävien palveluiden koordinaattorin tehtävänkuvassa sekä konsultaatiotoiminnan kehittämisen hankkeessa.

Lisäksi hän toimii myös mm. erillisissä geriatrien ja farmaseuttien yhteistyötä edistävässä hankkeessa sekä kuntouttavat toimintamallit iäkkäiden palveluissa -hankkeessa. Tehtäviin kuuluu myös kansainvälinen yhteistyö Saimaan AMK:n kanssa sekä lukuiset luennoinnit Suomessa ja kansainvälisesti.

Katrista ei pitänyt tulla alkujaan ensihoitajaa. Hän halusikin alun perin eläinlääkäriksi, mutta elämä vei toiseen suuntaan. “Isäni kuoli äkillisesti samana vuonna kun kirjoitin ylioppilaaksi. Lähdinkin opiskelemaan sairaanhoitajaksi, jotta voisin jäädä paikkakunnalle äitini kanssa”, hän kertoo. Suomessa alkoi kuitenkin juuri tuolloin uusi koulutus – Ensihoitaja AMK. Katri kiinnostui koulutuksesta, haki ja pääsi opiskelemaan.

Ensihoidossa Katria kiinnosti ensisijaisesti anatomia, fysiologia sekä “vauhti ja vaaralliset tilanteet”. “Myös ammatin urheilullisuus ja silloiset fyysiset vaatimukset miellyttivät, tyydytystä sain myös mahdollisimman vaikeiden tilanteiden hoitamisesta ja johtamisesta”, hän kertoo.

Uusille ensihoitajille oli valmistumisen jälkeen kysyntää. Katri saikin nopeasti työtä Pelastuslaitokselta ensihoitajana. Aktiivinen itsensä kehittäminen johti kuitenkin melko nopeasti vastuullisempiin tehtäviin. Yksi merkittävimmistä asioista uran etenemisen kannalta oli kansainvälisyysosaaminen, jota Katri hankki opiskelijavaihdon ja ulkomailla asumisen kautta.

Toiminta-alueen esimiehenä Pelastuslaitoksella Katrin vastuulle kuului koko ensihoidon henkilöstö, osaamisen hallinta sekä oppilaitosyhteistyö. Yhtenä tehtävänä oli myös hankesuunnittelu, johon Katri kirjoitti hankesuunnitelmaa työryhmän jäsenenä vuonna 2015. Hankesuunnittelu onnistui siinä määrin hyvin, että Katri valittiin hankkeeseen myös projektipäälliköksi.

Kenttätöihin Katri ei ole enää juuri kaivannut. “Kenttätöihin en kaipaa ollenkaan, mutta sitäkin enemmän kaipaan pelastuslaitokselle jäänyttä toista perhettäni, siis ikävöin työkavereitani ja niitä fiiliksiä eri tilanteissa”, hän toteaa.

Katrin valmistumisen jälkeen ensihoito on muuttunut nopeasti. Myös työnantaja ja ensihoitopalvelun tuottaja ovat muuttuneet. Jatkossa Katri haluaisi kehittää ensihoitoa kokonaisvaltaisesti, osana terveydenhuoltoa. “Haluaisin kehittää kotiin vietäviä palveluita lääkärin toiminnan näkökulmasta. Tähän liittyy keskitetty, vakioitu, laadukas konsultaatiotoiminta 24/7 sekä mobiililääkäri- ja etälääkäritoiminnan kehittäminen”, hän kuvailee.

Katrin mukaan ensihoito on kehittynyt – ja tulee kehittymään – osana kokonaisterveydenhuoltoa sekä viranomaisyhteistyötä. Tarkeimpänä keinoina kehitykselle on yhteistyö eri asiantuntijoiden kanssa sekä tutkimuksellisuus ja läpinäkyvyys. “Kehitystyö perustuu todelliseen, läpinäkyvään tietoon joka on saatavilla myös muille toimijoille”, hän toteaa. “Suomessa ja maailmalla on paljon muitakin alueita kuin Etelä-Karjala ja Suomi, joissa on tehty erinomaista kehitystyötä. Suurin rikkaus on oppia toinen toisiltamme.”

Viestinä kaikille kehitystyöstä kiinnostuneille ensihoitajille Katrilla on tärkeä viesti:

”Käytävämutina ja aggressiivinen lähestymistapa harvoin tuottavat toivottua lopputulosta. Kehitystyön kivijalka on avoin vuorovaikutus, toimijoiden välinen luottamus ja todelliseen tietoon perustuva muutos. Älä siis valita, vaan laadi erinomainen muutosehdotus.”

 

Kuva ja teksti: Juha Jormakka Saimaan AMK, projektipäällikkö