”Ai, lomajätskiä – ei olis tarvinnut”

By |2017-11-09T19:42:14+00:0023.07.2017|

IMG_2493
”Ai, sä toit lomajätskiä – ei olis tarvinnut”

”Ai, sä toit lomajätskiä ei olis tarvinnut,” toteaa jäätelöviiksinen kaveri, joka on ehtinyt jo santsausjonoon.
Ei olis ehkä tarvinnut, mutta asiasta mainittiin jo edellisessä työvuorossa, kun viimeinen työvuoro ennen lomaa koitti. Viimeisen vuoron aamuna kollegat vuoronperään kyselivät: ”toitko suolaista vai makeaa?” Jos tarjoiluja ei iltapäivään mennessä kuulu, niin vihjaillaan, että mistä kaupasta meinasit hakea, että haetaanko porukalla vai ovatko leivonnaiset vielä puolisolla uunissa – hän varmaan tuo ne sitten?
Jos tarjoilua ei jostain ihmeellisestä syystä tule, niin lomalle lähtijälle toivotellaan: ”sateiset lomat.” Kerjääminen jatkuu lomaltapaluun yhteydessä.

Ei lomallelähtötarjoiluista mitään paineita tarvitse ottaa, kunhan vaan muistaa ne tarjota. Tietysti sen verran kannattaa katsoa, ettei mitään kasvisrasvajäätelöitä ala pöytään asettelemaan. ”Joku joskus viisi vuotta sitten toi ja se saa kuulla siitä vieläkin.”
Työterveyspsykologi Maija Vattulaisen mukaan tarjoiluun käytetyllä summalla ei ole merkitystä, vaan jokainen joka haluaa, hankkii niitä sopivaksi katsomallaan summalla.
”Sen pitäisi lähteä hyvästä sydämestä ja sopia työpaikan kulttuuriin. Itsepaistetut kaurakeksit voivat lämmittää mieltä. Tärkeintä on ele, tunnelma ja yhteinen ilo siitä, että on kesä ja lähdetään lomalle”, Vattulainen sanoo.
Mutta Vattulainen ei olekaan ollut palokunnassa, missä kaurakeksejä voi toki tarjoilla, mutta vain paremman särpimen lisukkeena.
Kermajätskiä sen olla pitää ja mielellään paria, kolmea eri lajia. ”Niissä Ainoissa ja Mövenpickeissä on nykyään ihan kivoja makuja – tuo vaikka sellaisia muutama.”
Ja kun tarjoilut laitetaan pöytään, niin on syytä kuuluttaa asia keskusradiossa, että kaikki varmasti osaa tulla paikalle. ”Äläkä sitten jätä niitä sulaneita jäätelönrippeitä ja paketteja pöytään, vaan siivoa jälkesi äkkiä – ne pari tuntia kuivuneet jäätelönjämät ovat kamalan näköisiä.”

Vattulainen sanoo, että jos tarjoiluita ryhdytään hankkimaan pitopalvelusta, niin silloin voisi nostaa jo vähän kulmakarvoja. Vattulainen on oikeassa – silloin palokunnassa jokaisen kannattaa olla hereillä, että varmasti saa. Hyvä kama syödään nopeasti pois. Hitaalle lokille käy tunnetulla tavalla.
Kun jää lomalle, on hyvä tarjota jotain – ei sillä niin väliä ole, kunhan se vaan on hyvää ja sitä on riittävästi. On myös pari muuta tilannetta, milloin työkaveria on suotavaa muistaa: nimi- ja syntymäpäivät – esimiehen pöydällä on allakka ja koneella syntymäajat, etteivät pääse unohtumaan. Kun ostaa talon, auton, moottoripyörän tai polkupyörän, on hyvä tarjota jotain – kestävät vehkeet sitten paremmin. Toinen ajattelunäkökulma on, että jos kerran on varaa hankkia uusi kulkupeli, niin on varaa tarjota jäätelötkin. Parisuhdekaan ei kestä, ellei yhteisen taipaleen virallistuttua laita pötyä pöytään.
Virasta tarjotaan ensin jäätelöt tai pullat ja myöhemmin sitten on vasta sen saunaillan aika – silloin kun mahdollisimman moni pääsee paikalle. Älä unohda eläkeläisiä.

Nykyään on nostettu tapetille haittatapahtumien anonyymi käsittely. Palokuntaankin se on tullut, mutta ilmoituksia niistä ei juurikaan täytellä. Riittää kun syyllinen nostaa kätensä pystyyn ja tarjoaa jäätelöt!

Teksti Marko Partanen

Teksti on aiemmin julkaistu ”Kiitos, että sain sanoa” -blogissa, joka on lopetettu.