Pelastuslaitos: ”Palvelut hyvällä tasolla”

By |2017-11-09T19:57:41+00:0028.06.2017|

20170627_170340
”Pohjois-Karjalan pelastustoiminnan toimintakyky on ajettu alas liian pienillä miehistövahvuuksilla. Pelastusvalmiuden alentumisen myötä maakunnan kansalaisten turvallisuus ja palomiesten työturvallisuus ovat heikentyneet merkittävästi”, Palomiesliitto väittää tiedotteessaan.
Asema kysyi tiedotteessa väitettyjä asioita Pohjois-Karjalan pelastuslaitokselta, pelastuspäällikkö Esko Hätinen vastasi kysymyksiin: ”Pohjois-Karjalan pelastuslaitoksen palvelut tuotettu hyvällä tasolla.”

1. Miten kommentoitte Palomiesliiton tiedotteessa ollutta väitettä, että ”Pohjois-Karjalan pelastustoiminnan toimintakyky on ajettu alas liian pienillä miehistövahvuuksilla. Pelastusvalmiuden alentumisen myötä maakunnan kansalaisten turvallisuus ja palomiesten työturvallisuus ovat heikentyneet merkittävästi?”

Kun pelastuslaitoksen toimintaa tarkastellaan kokonaisuutena, ovat kansalaisten saamat palvelut keskimäärin hyvällä tasolla. Kansalaisilta ja poliittisilta päätöksen tekijöiltä saamamme palautteen perusteella on Pohjois-Karjalan pelastuslaitoksen palvelut tuotettu hyvällä tasolla. Pohjois-Karjalan ihmiset ovat meidän toimintamalliin varsin tyytyväisiä.
Palomiesliitto kannanotossaan yleisti hyvin voimakkaasti 1-2 paloaseman vahvuusongelmat ja yksittäiseen tehtävään liittyvän resurssivajeen koskemaan koko pelastuslaitoksen toimintaa. Kannanotossa tarkasteltiin puhtaasti kansalaisten saamaa palvelua vakinaisen palomiehen näkökulmasta eikä siinä otettu huomioon kokonaisuutta, jolla rakennetaan pelastuslaitoksen operatiivinen valmius. Pohjois-Karjalassa on ainoastaan Joensuun paloasemalla päätoimiseen pelastus- ja ensihoitohenkilöstöön perustuva valmius. Kaikilla muilla paloasemilla operatiivinen valmius rakentuu päätoimisen päivä- ja vuorohenkilöstön sekä sopimushenkilöstön kokonaisuudesta.

Pelastuslaitoksen operatiivinen valmius rakentuu Joensuun ulkopuolella kolmesta kokonaisuudesta:

  • Päivähenkilöstö, työvuoro pelastaja + ensihoitaja.
  • Virka-ajan ulkopuolella pelastushenkilöstön varallaolo (vakinainen ja sopimushenkilöstö)+työvuoro
  • Vapaalta hälytettävistä vakinaisesta- ja sopimushenkilöstöstä
  • Päällystöhenkilöistä: päivystävä palomestari ja päivystävä päällikkö.
  • Keskisuuriin ja suuriin onnettomuuksiin hälytetään aina etupainoitteisesti useamman paloaseman resurssit.

Pelastuslaitoksen vakinaisen henkilöstön määrä on lisääntynyt vuodesta 2005 lähtien 191 henkilötyövuodesta (htv)  262 htv:een. Lisäykset ovat tapahtuneet pääsääntöisesti ensihoidon tulosalueelle tehtävämäärien kasvun myötä. Ensihoitajille järjestetään työpaikkakoulutuksena sopimuspalomiesjärjestelmän mukainen pelastustoimen koulutus, joten he pystyvät tekemään myöskin pelastustoimen operatiivisia työtehtäviä. Päällystön määrässä ei ole tapahtunut vastaavaan aikaan olennaisia muutoksia. Päällystön htv-kehys on pienentynyt 4 htv:llä, jotka on muutettu lähinnä alipäällystöviroiksi.

Työturvallisuuteen liittyviä epäkohtia ja kehittämisasioita käsitellään säännöllisesti pelastuslaitoksen yhteistyötoimikunnassa, eikä tällä foorumilla ole noussut agendalle kannanotossa mainittuja työturvallisuuspuutteita.

Palvelujen saatavuuden mittarina pelastusyksiköiden toimintavalmiusaika kuvastaa ettei avun saantiajassa ole tapahtunut merkittävää muutosta 2004 -2016 ajanjaksolla.

 

Taulukko vuoden 2008 toimintakertomuksesta:

Toimintavalmiusaika

1. yksikkö kohteessa

 

Palvelutaso-päätöksen

mukainen tavoiteaika

TP 2004 TP 2005 TP 2006 TP 2007 TP 2008
1. Riskialue (min:ss) 6:00 5:27 4:47 4:15 4:02 4:00
2. Riskialue (min:ss) 10:00 7:17 6:54 6:42 5:51 5:49
3. Riskialue (min:ss) 20:00 11:47 9:39 8:57 8:21 8:36
4. Riskialue (min:ss) yli 20:00 15:31 15:38 15:46 13:53 15:37
Keskiarvo (min:ss) 11:00 10:01 10:09 10:49 9:39 10:17

 

Toimintaraportti 2016

Toimintavalmiusajat riskiluokittain  
  Ensimmäisen yksikön toimintavalmiusaika
Riskiluokka Aika tavoite Toteuma 2015 Toteuma 2016
I 6:00 5:36 5:23
II 10:00 7:14 7:03
III 20:00 9:07 9:28
IV

 

Toimintaraportti 2016

Toimintavalmiusajan toteutumisprosentti riskiluokittain
  Ensimmäisen yksikön toimintavalmiusaika          
Riskiluokka Tavoite 2012 2013 2014 2015 2016
I 70 % 82% 71% 75% 71% 72%
II 70 % 90% 85% 85% 81% 80%
III 70 % 100% 98% 9 % 94% 94%
IV
Yhteensä 70 % 84% 85% 86% 81% 81%

 

2. Miten pelastuslaitos kommentoi väitettä: Maakunnan paloasemien miehistövahvuuksissa on usein puutteita erityisesti pienillä paikkakunnilla. Vahvuudessa voi olla myös ainoastaan yksi henkilö vaikka Pohjois-Karjalan pelastuslaitoksen palvelutasopäätös edellyttäisi kyseisen aseman vahvuudeksi 1 + 1 (esimies + palomies)?

Pääsääntöisesti paloasemien henkilöstövahvuudet ovat palvelutasopäätöksen mukaisia. Totta on, että poikkeamiakin esiintyy, mutta ne liittyvät monelta osin henkilöstöjärjestelyihin tai yllättäviin poissaoloihin. Näihin poikkeamiin on reagoitu esimerkiksi vuoden 2017 aikana tekemällä virkajärjestelyjä ja täyttämällä avautuvia virkoja niille paloasemille, joissa on ollut poikkeavuuksia. Myöskin tarvittaessa henkilöstöresurssia siirretään paloasemien välillä valmiuden ylläpitämiseksi.  Lisäksi pelastuslaitoksella on tavoitteena lisätä vapaaehtoisen henkilöstön määrää, että pystytään turvaamaan pelastustoimen palvelutarjonta myös harvaan asutulla alueella.

Operatiiviseen vahvuuteen 1+1 ei ole palvelutasossa laskettu kuuluvan hybridiyksikön henkilöstöä, jotka siten täydentävät pelastustoimen valmiutta palvelutasopäätöstä paremmaksi. Eri paloasemilla 1+1 vahvuus muodostuu eri tavoin, esimerkiksi asemamestari + pelastuskouluttaja, ylipalomies + palomies jne., riippumatta siitä, onko paloasemalla valmiudessa olevaa  ambulanssia. Miehistövahvuuksiin vaikuttaa myös vapaalta hälytyksiin osallistuvien henkilöiden määrä sekä sopimushenkilöstön mahdollisuus osallistua hälytystehtäviin. Molemmissa ryhmissä on vaihtelevuuksia paikkakunnasta tai ajankohdasta riippuen. Päivystävä palomestari saa asemilta päivittäin tiedon aseman henkilöstövahvuuksista ja puutteita täydennetään tarvittaessa. Myös hälytysvasteen valvonta kuuluu hänen tehtäviinsä kaikissa pelastustoimen tehtävissä ja tarvittaessa tehtävälle hälytetään lisäresurssia.

 

3. ”Pelastustoimen toimintavalmiuteen on vaikuttanut myös hybridiyksiköiden perustaminen. Niiden käyttöönoton myötä henkilöstöresursseja on käytännössä siirretty palo- ja pelastustehtävistä ensihoidon tehtäviin. Hybridiyksikkö muodostuu ensihoitaja–palomiestyöparista ja sen teoriassa pitäisi hoitaa sekä ensihoito- että palo- ja pelastustehtäviä. Käytäntö on kuitenkin osoittanut, että Pohjois-Karjalassa hybridiyksiköt hoitavat lähinnä ensihoitotehtäviä.”
Miten kommentoitte tiedotteessa esille nostettua hybridiyksiköiden käyttöä?

Hybridiyksiköt eivät ole Pohjois-Karjalassa uusi ”keksintö”. Niiden perinne rakentuu 1990-luvulle, jolloin useassa kunnassa yhdistettiin pelastustoimen ja silloisen sairaankuljetuksen resurssit yhdeksi kokonaisuudeksi. Kunnissa nähtiin saavutettavan toimintojen yhdistämisellä selviä toiminnallisia ja taloudellisia synergiaetuja, kun pystyttiin hyödyntämään kummankin toiminnon ammattilaisten osaaminen toistensa tehtäväalueelle. Nykyisellään ”hybridiyksiköitä” päivystää 12 paloasemallamme. Ainoastaan Joensuun paloasemalla on ensihoitoresurssit eriytetty pelastustoiminnasta. Joensuussakin pelastushenkilöstö tarvittaessa paikkaa ensihoitoa äkillisissä resurssitarpeissa.  Hybridiyksiköiden työajasta keskimäärin noin 30 % sitoutuu ensihoitotehtäviin.

Niin sanotun ”oman paloaseman” ambulanssin ollessa ensihoidon tehtävällä, se ei ole täydentävänä resurssina pelastustoimen hälytyksessä. Tällaisia tilanteita tapahtuu säännöllisesti, jonka vuoksi paloasemilla ylläpidetään pelastustoimen valmiutta. Päällekkäisessä tilanteessa on mahdollista sitoa tehtävään myös lähin vapaa ensihoidon yksikkö tai toisen paloaseman pelastustoimen yksikkö. Ensihoidon kenttäjohtaja ja päivystävä palomestari työskentelevät pelastuslaitoksella yhteisessä tilannehuoneessa, jossa heidän päivittäiseen työnkuvaan kuuluu toimintavalmiuden varmistaminen ja riittävän hälytysvasteen riittävyyden tarkistaminen tilanteen vaativuuteen nähden. Myöskin he huolehtivat tarvittaessa resurssisiiroista.

Ensihoidon käyttöaste maakunnallisesti on paljon suurempi mitä pelastustoimen yksiköiden käyttöaste. Ambulanssin käyttöä pelastustoiminnan resurssina on ohjeistettu siten, että työvuoro (ambulanssi) osallistuu aina vapaana ollessaan pelastustoimen tehtävän hoitamiseen. Tällä pyritään saamaan entistä suurempi hyöty ambulanssissa olevasta henkilöstöstä erilaisissa onnettomuustilanteissa. Kuten aiemmin mainitsin ensihoitohenkilöstölle annetaan pelastustoimen koulusta.

Hybridiyksikkö nähdään toiminnallisesti maakunnassa positiivisena kehityssuuntana, koska eri onnettomuustyyppeihin tarvittavaa ammattitaitoa löytyy samasta yksiköstä laaja-alaisesti. Tällä järjestelyllä olemme pystyneet turvaamaan myös pienille paikkakunnille välittömässä valmiudessa oleva työvuoron, jossa työskentelee pelastustoimen ja ensihoidon ammattilaiset. Uskomme vakaasti hybridiyksikön toiminnasta hyötyvän etenkin harvaan asutulla alueella hätätilanteeseen joutuvan kansalaisen, kun hän saa nopeammin apua välittömän lähtövalmiuden johdosta.

Aseman kysymyksiin vastasi Pohjois-Karjalan pelastuslaitoksen pelastuspäällikkö Esko Hätinen