Elvytysopetusta ammattikorkeakoulussa

By |2017-11-21T15:59:35+00:0004.05.2017|

IMG_0622Elvytys tulee yksittäisen ensihoitajan kohdalle suhteellisen harvoin, mutta silti se täytyy osata silloinkin, kun sitä vähiten odottaa. Elvytys on mm. protokollan osaamista, tiimityötä, eettisyyttä, päätöksentekoa ja laadukasta potilaan kokonaisvaltaista hoitamista. Laadun ylläpitäminen vaatii jatkuvaa harjoittelua ja taitojen analysointia. Hoitoelvytyksen laadun arvioimiseen on kehitetty paineluelvytyksen laatumittarit, jotka antavat palautetta kehittää omaa osaamista. Vain laadukkaalla elvytyksellä, jossa jokainen eri osio on hiottu kuntoon, potilaalla on todellinen mahdollisuus selvitä sydänpysähdyksestä.

Ammattikorkeakoulujen ensihoitajille annettava elvytyskoulutus perustuu harkittuun opetussuunnitelmaan ja se antaa valmiudet hoitaa hoitotason sydänpysähdystilanteita laadukkaasti ja uusimpien käypä hoito-suositusten mukaan. Tähän hieman mahtipontiseenkin tavoitteeseen ei päästä ihan tuosta vaan. Se vaatii opiskelijalta opintojen eri vaiheissa paljon toistoja ja uuden oppimista. Opettajalta se vaatii laadukasta ja oikea-aikaista opettamista ja ohjaamista, mutta myös osaamisen vaatimista. Tästä koostuu lopulta kokonaisuus, jossa yhdistyy tieto-osaaminen, käden taidot ja kokonaisuuksien hallinta, jolla turvataan laadukas elvytysosaaminen.

Vuonna 2015 Euroopan elvytysneuvosto (European Resuscitation Counsil, ERC) julkaisi uudet elvytyssuositukset, jotka Suomalainen lääkäriseura Duodecim työryhmineen sovelsi Käypä hoito – suositukseksi seuraavana vuonna. Uusi suositus korostaa paitsi peruselvytyksen merkitystä jo maallikoiden toimesta, mutta myös paineluelvytyksen laatua myös ammattilaisten toteuttamassa elvytyksessä. Keskeytyksetön ja hyvälaatuinen paineluelvytys mahdollisimman aikaisessa vaiheessa suoritetulla defibrillaatiolla antaa potilaalle parhaat mahdollisuudet selviytyä sydänpysähdyksestä.
Paineluelvytyksen laatua voidaan nykyään mitata erilaisilla mittareilla, joiden antamaa dataa ei elvytyskoulutuksissa voi korvata pelkästään havainnoimalla. Etenkin painelijan vaihdon pitkittyminen kostautuu pikkuhiljaa painelun syvyyden jäädessä alle suositusten.

IMG_0620Myös rintakehän palautumista on vaikea havainnoida. Laitetoimittajat ovat kehittäneet neuvovia defibrillaattoreita, jotka mittavat ja analysoivat paineluelvytyksen laatua reaaliaikaisesti ja antavat palautteen käyttäjälle. Tutkimusten mukaan näillä palautetta antavilla laitteilla on todettu olevan suuri hyöty etenkin harjoitteluvaiheessa. Paineluelvytys on tekniikkalaji ja välttämättä iso miespuolinen elvyttäjä ei ole se paras painelija, vaan pienikokoiset naiset voivat omata niin hyvän tekniikan, että päihittävät mennen tullen isokokoisemmat kollegansa.

Saimaan ammattikorkeakoulussa elvytysharjoittelu aloitetaan heti ensimmäisellä lukukaudella ensiapukursseilla, jossa harjoitellaan painelu- ja puhallustekniikkaa ja peruselvytystä sekä aikuis- että lapsinukeilla. Jo tässä vaiheessa opiskelijoille opetetaan laadukas peruselvytys ensihoidon näkökulmasta. Ensiapukurssilla opiskelijat käyttävät laitteita, joista saa palautteen. Vielä tässä vaiheessa opettajana uskallan luvata kahvit koulun kahviossa niille, jotka saavat paremmat prosenttiluvut elvytysdatasta kuin itse painelen. Jostain syystä opettajan päihittäminen antaa opiskelijoille mukavaa lisäpotkua harjoitella!
Ensihoidon perusteissa elvytysosaamista opetellaan toden teolla. Tällöin aletaan harjoitella hoitajien ja välineiden sijoittamista, hengitysteiden turvaamista ja lääkkeellistä hoitoa, kahden yksikön toimintaa sekä otetaan ensimmäiset askeleet vaativan ensihoitotilanteen johtamiseen. Opiskelijat ovat hyvin motivoituneita ja haluavat oppia elvyttämään hyvin.
Opintoihin kuuluu myös akuutti- ja tehohoidon opintojaksot, joissa harjoitellaan toimimista sairaalansisäisessä MET- ja elvytysryhmässä, jossa elvytys kyllä poikkeaa jonkun verran sairaalanulkoisesta elvytystilanteesta. Opiskelijoille tulee hieman yllätyksenä se, että sairaalassa olevaa potilasta voi joutua elvyttämään sairaalasängyssä. Jotta painelun teho kohdistuu rintakehän riittävään painumiseen (5-6 cm) eikä patjaan, täytyy potilaan selän alle laittaa elvytyslauta. Myös tätä harjoitellaan ahkerasti keskeytykset minimoiden.

Hoitotasolla keskitytään kokonaisuuksien hallintaan. Tällöin opiskellaan ja hiotaan vielä elvytyksen perusasioita, mutta myös erityistilanteita, kuten ”käsiin tippuneen”, lapsipotilaan, raskaana olevan ja traumapotilaan elvytystä. Lisäksi hoitotasolla syvennetään kahden yksikön toimimista samalla tehtävällä. Tavoitteena on, että jokainen harjoittelee myös johtajajana olemista. Johtajan tehtävänä on valvoa, että kokonaisuus toimii; hands-off – aika minimoidaan, painelijan vaihdot tehdään riittävän tiheään, lääkkeet ja muut toimenpiteet tehdään oikea-aikaisesti jne. Siinä on niin paljon tekemistä, että johtaja ohjataankin irrottautumaan potilastyöstä kokonaan ja miettimään kokonaisuuksia ja valvomaan laatua. Heille opetetaan sekä manuaalidefibrillointi sekä AED:n käyttö ja niiden erot, jotta molemmat tavat ovat hallussa. Käypä hoitohan ei varsinaisesti ota tähän kantaa, vaikka lyhyen hands-off – ajan merkitystä korostetaankin. Markkinoilla olevista painantalaitteista käydään myös paljon keskustelua, vaikka kova tieteellinen data niiden hyödyllisyydestä puuttuukin. Voi vain miettiä, kuinka usein elvytys osuu yksittäiselle ensihoitajalle, jonka viimeisestä elvytysharjoituksesta voi olla jo aikaa. Laitteet alkavat yleistyä eri sairaanhoitopiirien ambulansseissa ja hyödystäkin on tehty jo selvityksiä (Fiksua duunia, Systole 6/2016)

IMG_0612Opiskelijat haluavat oppia elvytyksen kunnolla ja hankkivat osaamista paljon myös itsenäisesti harjoittelemalla. Tähän koulu kannustaakin heitä. Heillä on mahdollisuus käyttää koulun laitteita harjoitellessaan elvytyksen eri osa-alueita. Opiskelijoille annetaan tavoitteeksi saada paineluelvytyksen laatumittareilla tietyt arvot, esim. hands-off – aika alle 7 sek. ja painelujen syvyyden, rytmin ja rintakehän palautumiseen tietyt onnistumisprosentit, jolloin opiskelijat voivat harjoitella tekniikkaa ilman opettajan paikalla oloa. Palautteen onnistuneesta suorituksesta he saavat esimerkiksi Zollin X-sarjan defibrillaattorista.

Yksi osio hoitotason elvytysharjoittelusta on ROSCin jälkeinen hoito. Siinä opiskelijat joutuvat pohtimaan aikaisemmin oppimaansa ja soveltamaan tietoa, siihen ei ole protokollaa. ROSCin jälkeinen hoito ei ole aina ihan helppoa ja usein siinä kohtaa ne vaikeudet alkavat. Perusprotokollan noudattaminen on sinänsä helppo oppia, mutta etenkin post-resuskivaiheen hoidon osaaminen erottaa hoitotason osaajan muista elvyttäjistä. Sekä hoitotason- että tehohoitotyön opinnoissa harjoitellaan myös potilaan kytkemistä hengityskoneeseen ja säätöjen titraamista juuri post-resuskivaiheen aikana.

Ei-teknisten taitojen hallitseminen korostuu elottoman potilaan hoidossa. Lyhyessä ajassa täytyisi ehtiä tehdä paljon ja oikeassa järjestyksessä. Alkutilanne voi olla pahimmillaan hyvinkin kaoottinen ja ensihoitajien tehtävä on ottaa tilanne haltuun ja saada protokolla käyntiin. Myös omaiset ja muut paikalla olijat tulee ottaa huomioon. Tällöin tarvitaan johtajuutta, mutta myös johdettava olemisen taitoja. Ensihoito on tiimityöskentelyä, jossa kommunikoinnilla on suuri merkitys. Taidot karttuvat pikkuhiljaa koulutuksen aikana ja loppuvaiheessa alun haparointi on vaihtunut lujaan ammattitaitoon ja osaamiseen. Pari Saimaan amk:n ensihoitaja-opiskelijaa on tehnyt hoitotason elvytyksestä opetusvideon koulullemme, jossa tiimityö, johtajuus ja osaaminen näkyy. Videon perusteella voin vain todeta, että jos omaiseni joutuu elvytystilanteeseen, toivoisin heidän olevan työvuorossa!

Teksti Pasi Alanen
Kuvat Juha Jormakka