Elvytys on kohtuullisen yleinen kiireellinen ensihoitotehtävä. Viiveet, maallikkoelvytys ja aikainen defibrillaatio vaikuttavat merkittävästi potilaan mahdollisuuksiin selviytyä sairaalasta kotiin. Päivitetyssä elvytysohjeessa korostuu näiden lisäksi paineluelvytyksen laatu ja jatkuvuus, joten elvytyksen opetukseen ja täydennyskoulutukseen tulisi sisällyttää erilaisten mittareiden kanssa toteutettavaa harjoittelua.

Paineluelvytyksen laatu vaihtelee merkittävästi eri painelijoiden välillä. Riittävää kokemusta elvytyksestä tulee hyvin harvassa työpisteessä, joten laatua on kehitettävä jatkuvalla koulutuksella. Hyvällä koulutuksella ja jatkuvalla harjoittelulla päästään parhaaseen tulokseen. Osaan ensihoidon yksiköistä on hankittu myös erilaisia paineluelvytyslaitteita, mutta niiden yleistymistä rajoittaa korkea hankintahinta. Laitteiden tuottamasta lisäarvosta on myös kohtuullisen niukasti tutkimusta, eivätkä nykyiset tutkimukset osoita niistä saatavan kovin suurta etua koulutukseen verrattuna. Laitteet yleistyvät vähitellen, mutta kaikkiin ensihoito- tai ensivasteyksiköihin niitä ei todennäköisesti tulla ikinä saamaan.

Paineluelvytyksen laadulle on muutama tärkeä mitattava määre. Painelun syvyys, rintakehän palautuminen, taajuus ja ”hands off -aika”. Erilaisia mittareita on käytössä jonkin verran ja niiden käyttömukavuudessa ja tuotetussa tiedossa on eroja. Saimaan ammattikorkeakoululla on käytössä useita erilaisia mittareita, joita käytetään aktiivisesti. Eniten käytössä on ollut Laerdal:n CPR meter ja SimMan 3G simulaattori. Uusimpana välineenä on ZOLL:n X-sarjalaisen paineluanturi.

IMG_0617

Jokaisessa näistä välineistä on saatavilla edellämainitut kriittiset tiedot ja jokaisella voidaan myös arvioida painelun laatua. Osaa välineistä voidaan käyttää todellisissa elvytyksissä, jolloin elvytyksen laatu paranee ja laadusta saadaan jatkuvaa talteen jäävää tietoa. ZOLL:n X-sarjan painelumittari antaa jatkuvasti ohjeita painelun laadun parantamiseksi ja lisäksi tiedot tallentuvat verkkoon, jolloin voidaan arvioida elvytyksen onnistumista ja laatua myös jälkikäteen. Tieto on varmasti arvokasta sairaalassa arvioitaessa potilaan jatkohoitoa. Tiedoista voidaan tehdä jälkikäteen myös tieteellisiä tutkimuksia.

Koulutuksellisesti on tärkeää panostaa painelun laadun lisäksi elvytyksen johtamiseen, jonka harjoitteluun sopivat parhaiten simuloidut potilastilanteet. Elvytysohjeiden muuttuessa tulee uudet ohjeet käsitellä teorian lisäksi myös käytännössä. Viimeisimmän elvytyssuosituksen mukanaan tuoma nopea defibrillaatio vaatii aina joko uusia välineitä tai manuaalisen defibrilloinnin käyttöönottoa – se tarkoittaa myös teoriakoulutusta ja simulaatioharjoittelua. Muutos on merkittävä toiminnallinen muutos, johon laitevalmistajat ovat osaltaan varautuneet.

Ensihoidon opetusta tarjoavat oppilaitokset ovat muuttaneet koulutustaan viime vuonna julkaistujen uusien suomalaisten elvytysohjeiden mukaisiksi nopealla aikataululla. Täydennyskoulutukseen on kuitenkin tarvetta panostaa merkittävästi, sillä sitä ei yksinkertaisesti järjestetä riittävästi. Ensihoidon laatua mitattaessa hyvällä koulutuksella voidaan merkittävästi parantaa tuloksia ja sydänpysähdyspotilaan sekundaariselviytymistä kuvaavia tilastoja kohentaa täsmällisellä ja jatkuvalla koulutuksella. Koulutukseen tulee käyttää aikaa ja erilaisia mittareita.

Teksti: Juha Jormakka

Kirjoittaja työskentelee Saimaan ammattikorkeakoulussa projektipäällikkönä.