Onko kotitalosi osoitenumero kunnossa?

By |2018-01-28T10:50:43+00:0028.01.2017|

Missä apu viipyy?

Ambulanssi kaartaa iltahämärässä valtatieltä pikkutielle ja hidastaa vauhtia, pysähtyy. Kuski sammuttaa vilkut ja hälytysäänet ja etsii katseellaan vasemmalta puolelta talon numeroita, hoitaja kiikaroi oikeanpuoleisia taloja, mutta numeroita ei ole näkyvissä. He kytkevät lisäsivuvalot päälle, mutta sekään ei auta.

Kuski ajaa seuraavien talojen kohdalle, mutta vieläkään ei tärppää, kummallakaan puolella ei ole numeroita näkyvissä. Ambulanssi kiihdyttää taas seuraavan talon kohdalle, onneksi siellä näkyy jo selkeä numero. Numero ei ole heidän kohteensa, vaan he ovat ajaneet ohi, kohteen oli pakko olla jo edellinen talo. Siispä auto ympäri ja takaisin. Paljonko aikaa meni hukkaan?

Voisiko näin käydä sinun kotikadullasi? Sinun kotonasi? Osaako apu tulla teille, jos sinä tarvitset ensihoidon apua?  Tai jos palokunnan tai poliisin pitäisi löytää teille nopeasti, löytävätkö he perille?

Lähes joka työvuoro joudun työparini kanssa etsimään kohdeosoitetta. Osoitemerkinnät ja talojen numeroinnit ovat paikka paikoin luokattoman huonoja. Ihmisten pitäisi ymmärtää, että minuutin tai kahden harhailu kohteen lähistöllä voi joskus olla kohtalokasta. Ensihoidolla, poliisilla ja palokunnalla on aikakriittisiä tehtäviä, jolloin kohde pitäisi löytää mahdollisimman pian. Meistä auttajistakin on turhauttavaa, kun tietää, että kohteessa kaivattaisi meidän apuamme välittömästi, mutta huonojen merkintöjen takia saapumisemme viivästyy.

Kaupunkien ja kuntien rakennusjärjestys määrittelee hyvin tarkasti rakentamiseen liittyviä asioita, mutta tämä tärkeä turvallisuuteen liittyvä asia on kirjoitettu yllättävän ympäripyöreästi. Tässä yksi esimerkki: ”Rakennukseen on asetettava rakennusvalvontaviranomaisen hyväksymän mallin mukainen osoitenumero ja mahdollisen porrashuoneen tunnusta ilmaiseva kirjain niin, että ne ovat selkeästi havaittavissa kadulta tai muulta liikenneväylältä, myös pimeään aikaan.”

Tässä ei määrätä, että talon numeron pitää olla valaistu. Tässä ei myöskään sanota, minkä kokoinen, mallinen tai värinen sen pitää olla. Miten näitä valvotaan? Onko seuraamuksia, jos numeroinnit eivät ole asianmukaisia? Mielestäni ohje on liian väljä. Näin tärkeä asia
pitäisi olla kirjoitettu auki tarkemmin.

Joka työvuorossa etsimme katseellamme talojen seinistä tai tien vierestä metallisia, puisia, teipattuja, valaistuja, pimeitä, isoja tai pieniä numeroita, joista saisimme varmuuden oikeasta kohteesta. Hienoissa uusissa taloissa saattaa olla arkkitehdin suunnittelema numero, joka näyttää hyvältä talon seinässä ja sopii hyvin seinän väreihin, mutta se on kaikkea muuta kuin näkyvä.  Tai sitten numero on kulman takana, kadulle siitä ei näy mitään. Tai valo on palanut pihasta eikä talonnumeroa ole valaistu. Välillä numero on pimennossa puskan tai pensasaidan takana. Joskus se numero puuttuu kokonaan.

Meidän pitäisi löytää kohteeseen myös pimeällä, kaatosateessa tai sumussa. Navigaattorit ja karttaohjelmat kyllä auttavat hyvin
oikealle kadulle tai tielle saapumisessa, mutta oikean kohteen nopeaan löytymiseen tarvitsemme selkeitä numerokylttejä ja opasteita.

Miten voi olla, että näin tärkeällä asialla ei ole mitään standardia, miten numeroinnit pitää merkitä? Eikö tähän voitaisi sopia jokin yhtenäinen merkitsemistapa? Valkoisella pohjalla musta numero (minimikoko määriteltäisiin, vähintään 10 x10 cm). Jos talon seinä on valkoinen, voisi numero olla valkoinen mustalla pohjalla. Numero pitäisi olla myös valaistu.

Ihmisten pitäisi ymmärtää, että numeron ei ole tarkoitus olla nätti ja sopia hyvin talon seinään, vaan sen ensisijainen tehtävä on nopeuttaa tärkeän avun saapumista oikeaan osoitteeseen mahdollisimman pian. Numeroinnin pitäisi myös näkyä kaikkiin niihin suuntiin, mistä rakennusta voi lähestyä. Apu voi tulla eri suunnasta kuin mistä päin ihmiset itse sinne kulkevat.

Huolehdithan siis, että minä ja kollegat löydämme perille sinun luoksesi nopeasti, ilman harhailua lähiympäristössä?

 

Teksti: Sanna Kauppinen