”Käsisammutin tulisi ottaa useammin ja rohkeammin mukaan autosta. Hyvin moni palo sammuisi nestesammuttimella. Nykyään käsisammutin on hieman unohdettukin laite”, palomies Kimmo Kolmonen sanoo.
Hän osallistui Ensivaiheen täydentävät sammutusmenetelmät -kurssille, jossa erilaisiin paloihin iskettiin muu kuin perinteinen sammutusmentelmä edellä. (Katso pääkuvana oleva video)

 

Täydentävät sammutusmenetelmät -kurssi onnistui monella tasolla. Täydentävät menetelmät osoittivat tehonsa ja niiden käyttökelpoisuus jopa yllätti. Täydentävät sammutusmenetelmät osoittautuivat Pelastusopiston ja Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen (KUP) järjestämällä pilottikurssilla toimiviksi. Osin uudet, osin ikivanhat menetelmät
näyttivät vuoronperään oikein käytettynä toimivuutensa.
Myös palomiehistä ja paloesimiehistä koostuva kurssi oli osin vanhaa ja osin uutta – sekin näytti oikein käytettynä toimivuutensa. Ei ollut kynnystä kysyä kaverilta, vaikkei naama aina tuttu olutkaan – fiilis oli se, että omassa porukassa tehdään ja mikä tehdään, tehdään kunnolla.

 

ta%cc%88yd4

”Jo vuosia käytössä olleita menetelmiä ei olisi tullut mieleenkään käyttää siinä mittakaavasta, mitä nyt kurssin jälkeen uskaltaa”, kurssilaisten palautteessa kerrotaan.

Käsisammutin myös ammattilaisen väline

Vaikuttavaa nähtävää oli käsisammuttimien teho. On kai ajateltu, että se on enemmän maallikon laite – näin ei kuitenkaan ole.
Käsisammutin kuuluu ammattilaisen kalustoon siinä missä työjohtokin. Palomiehen suojavarustuksessa käsisammuttimella tekee paljon.
”Itselläni jäi mieleen erityisesti käsisammuttimen käyttö. Sen voisi ottaa autosta mukaan useammin ja käyttää rohkeammin. Nykyään se on hieman unohdettukin väline”, palomies Kimmo Kolmonen sanoo.
Kurssilla täydenpalon vaiheeseen edennyt hirsitalon sisäpalo sammutettiin kahdella käsisammuttimella. Ensimmäiseksi jauhe päästettiin sisään postilaatokosta, minkä jälkeen sisään hyökättiin nestesammuttimen kanssa, jolla sammutettiin palopesäkkeet. Toisessa demossa ikkunasta ulos lyövien liekkien alapuolelta pieneen sisätilaan suihkutettiin yksi jauhe. Palo sammui sillä.
Kolmosen mielestä demot olivat hyviä esimerkkejä käsisammuttimien tehosta, kunhan työjohtoa ei kokonaan unohdeta.
”Näkisin, että oikeassa tilanteessa voisi laittaa jauheen postiluukusta mutta loput sammutettaisiin työjohdolla.”

 

ta%cc%88ydenta%cc%88va%cc%88t2Monikäyttöinen UHPS

KUP:n kannalta mielenkiintoisin kurssin laitteista oli  UHPS -sammutusjärjestelmä (Ultra Hihg Pressure System). Pelastuslaitos oli hankkinut sellaisen Klaukkalan asemalle kahden palomiehen vahvuiseen kevytyksikköönsä.
Tietokonepelin pyssyltä näyttävä suihkuputki, onko siitä mihinkään? Pienipisarakokoinen suihku tai vaihtoehtoisesti 3- tai 6-prosenttinen vaahto, onko sillä käyttöä tulipaloissa? -Kyllä on!
Kaikkien, kouluttajienkin, yllätykseksi sillä pantiin pimeäksi kuuma ja iso palo moneen kertaan.
UHPS oli uusi kokemus myös Pelastusopiston opettajille. Kahden kurssipäivän perusteella sen arveltiin olevan jopa monikäyttöisempi kuin Cobran. UHPS:n sammutusteho sisäsammutuksessa
yllätti kerta toisensa jälkeen niin kouluttajat kuin kurssilaisetkin.


Cobra laski lämmöt

Cobralla on käyttökohteensa, johon muut sammutusmenetelmät eivät pysty, erimerkiksi suljetun tilan jäähdyttäminen ulkoa käsin sekä onteloiden sisäiset palot. Cobrasta on kokemuksia kentältä jo kymmenen vuoden ajalta. Niiden mukaan laite on monikäyttöisempi kuin uskotaan. Pilottikurssilla Cobraa käytettiin harjoituksessa, jonka oli tarkoitus osoittaa, että tabuja kannattaa kyseenalaistaa.
Sovelletussa huoneistopalossa oli sisällä ihmisiä mutta laitetta käytettiin silti. Vaikka kaikki tiedostivat, että harjoitustilanne on riskitön, se jätti mielikuvan siitä, että suihkua sisäkattoa kohti suuntaamalla voitaisiin tabusta poiketa, varsinkin jos keinot olisivat muuten vähissä.
Cobra-iskua kokeiltiin Pelastusopisto sammutussimulaattorissa, jossa sen suihku laski nopeasti lämmöt.

 

Aerosolisammutin helppo ja tehokas

Demoissa esiteltiin aerosolisammuttimen eli ”telamiinan” tai ”heittosammuttimen” tehoa. Helppokäyttöinen väline laski äkkiä liekit ja vähensi kuumuuden, jonka jälkeen olisi ollut hyvä aloittaa savusukellus, tosin näkyvyys aerosolin käytön jälkeen on heikko, mikäli sitä ei päästä tuulettamaan. Vaikka aerosoli heikensi näkyvyyttä, pystyi lämpökameran avulla silti nähdä olosuhteisiin nähden hyvin. Oikein käytettynä heittosammutin voisi hyvinkin puoltaa paikkansa erilaisissa ensivaiheen sammutusiskuissa.

 

Reppusammuttimella käänteinen oppi

Kurssilaisille uusi kokemus oli myös reppusammutin, jossa sammutteen lisäksi on kahden litran paineilmalaite. Vähäisen hengitysilman takia laite ei luonnollisestikaan sovellu pitkäaikaiseen tehtävään. Pilottikurssilla tätä käytettiin hyväksi osoitettaessa, että kaikesta ei ole kaikkeen.
Pelastusyksikkö teki reppusammuttimen ja käsisammuttimien kanssa sammutushyökkäyksen, jossa palopesäkkeelle piti edetä pitkästi savuisessa ja pimeässä tilassa.
Reppusammuttimen paineilmalla ei selvitty tilanteessa loppuun saakka mutta harjoitus oli tietenkin suunniteltu siten, ettei vaaratilanteita syntynyt. Harjoitteen oli tarkoitus kertoa erityisesti se, että vaikka pilottikurssilla jokaisesta tilanteesta selvittiin täydentävillä menetelmillä, niin niiden varaan ei pelkästään voi tukeutua, sillä jossain vaiheessa raja tulee vastaan. Täydentävät menetelmät toimivat tehokkaasti, kun niitä käytetään oikein. Koulutuksen ja kokemuksen kautta on kuitenkin mahdollista löytää oikea tapa käyttää välineitä ja käyttöaiheet voivat olla paljon laajemmat kuin uskommekaan.

nimeto%cc%88nErinomainen palaute

Kurssilaiset antoivat Pelastusopiston Webropol-kyselyyn huikeat arviot. Yhdeksätä kysymyksestä vain yhdessä yksi vastaaja kertoi olevansa kysymysväittämän kanssa ”osittain eri mieltä.” Kaikissa muissa kysymyksissä kaikki vastaajat olivat joko osittain tai täysin samaa mieltä.
Kysymyksissä kysyttiin muun muassa oppien hyödynnettävyyttä omassa työssä, oppien monipuolisuutta ja tarkoituksenmukaisuutta sekä opettajien työskentelyä.
”Suosittelen kurssia kaikille, etenkin kevytyksiköiden palomiehille ja esimiehille. Jo vuosia käytössä olleita menetelmiä ei olisi tullut mieleenkään käyttää siinä mittakaavasta, mitä nyt kurssin jälkeen uskaltaa. Oivallus vaatii sen, että menetelmiä pääsi kokeilemaan käytännössä”, kirjoitetaan nimettömässä palauteessa.

Vaikka pilottikurssi keskittyi täydentäviin sammutusmenetelmiin, niin kurssilaisten mukaan se harjaannutti myös perinteistä sammutus-, pelastus- ja savusukellustyötä. Tärkeäksi koettiin myös Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen sisäinen hengenluonti. Pilottikurssi, joka koostui kokonaisuudessaan keskiuusimaalaisista palomiehistä ja paloesimiehistä löysi heti yhteisen sävelen. Eri asemilla ja eri työvuoroissa työskentelevät naamat eivät välttämättä olleet toisilleen tuttuja mutta se ei haitannut. Kokeneellakaan paloratsulla ei ollut kynnystä kysyä kaverilta, joka oli vähän aikaa sitten valmistunut Pelastusopistosta.

Palomies Kimmo Kolmonen pitäisi hyvänä, jos Pelastusopiston harjoitusalueella järjestetylle kurssille voisi päästä säännöllisesti yhä useampi palomies, vaikkapa viiden vuoden välein.
”Ammattitaidon kehittäminen omissa nurkissa on vaikeaa, sillä se vaatii kunnon olosuhteet. Sellaisia ei Suomessa muualla ole kuin Pelastusopistolla”, Kolmonen sanoo.

Ensivaiheen täydentävät sammutusmenetelmät -kurssia pilotoitiin Pelastusopistolla marraskuussa 2016. Kurssin ensimmäinen päivä koostui lyhyestä teoriasta ja harjoitusalueella tehdyistä demo-paloista. Toinen päivä ajettiin sovellettua keikkaa. Tiiviin aikataulun väljentämiseksi kurssilaiset ehdottivat kurssille yhtä lisäpäivää.

Teksti Marko Partanen
Kuvat Arto Latvala
Video Matti Lahtinen ja Marko Partanen