Takametsän auttajat 1

By |2016-12-03T14:00:46+00:0002.12.2016|
takametsa%cc%881_va%cc%88ri

Aasi Aargh ja Lepsu Leijona perustavat Takametsän Apu-Aseman.

Takametsän auttajat – Jouluvalot – Osa 1/11
Tiesitkö, että Takametsässä kaikki eläimet auttavat toisiaan? Ehkä tiesit mutta sitä et varmaankaan tiennyt, että kaikilla eläimillä on tarkasti suunniteltu tehtävänsä. Tämä tarina on kaikille lapsille ja melkein kaikille aikuisillekin.
Lataa tarinan lopusta värityskuva.

”Jaaha, se olis taas joulukuu”, toteaa Lepsu-leijona.
”Ai niin, niin-niin, noinnin. Totta. Kohta on jo joulu ja saadaan taas hyvää sapuskaa”, vastaa Aasi Aargh.
”Totta mutta sitä ennen meidän pitäisi varmaankin perustaa jokajouluinen Apu-Asema”, Lepsu ehdottaa.
”Ai niin, niin-niin, noinnin. Totta. Mehän olemme aina perustaneet sen Apu-Aseman”, muistaa Aasi Argh.

Lepsu Leijona oli toiminut Takametsän Apu-Aseman päällikkönä jo norsunmuistin ajan, sillä hän tietää auttamisesta lähes kaiken. Yhtä usein Lepsu on valinnut apulaispäälliköksi Aasi Aarghin, koska hän tietää auttamisesta melkein puolet.
”Mitä, jos sinä, Lepsu, olisit taas päällikkö niin kuin aina ennenkin”, Aasi Aargh ehdottaa.
”Kiitoksia luottamuksesta. Totta kai olen. Mitäs, jos sinä, Aargh, olisit taas apulaispäällikkö niin kuin aina ennenkin”, Lepsu ehdottaa Aasi Aarghille.
”Ai niin, niin-niin, noinnin tottakai. Sittenhän se on sovittu”, Aasi Aargh vastaa.

Niin perustettiin Takametsän Apu-Asema jo ties kuinka monennen kerran. Apu-Aseman toimintaan osallistuu koko Takametsän väki, tehtäviä riittää sen jokaiselle asukkaalle. Aseman ajatuksena on auttaa toinen toistaan ja rakentaa Takametsään yhteinen joulu.

Päällikkö Lepsu karjaisee kolme kertaa niin että Takametsä tärisee, ja apulaispäällikkö Aargh kopsuttelee innoissaan edestakaisin. Kukaan ei pelkää karjaisuja, sillä kaikki tietävät, että joulunaika on niillä julistettu avatuksi. Samalla jokainen Takametsän asukas siirtyy äärimmäiseen hälytysvalmiuteen, sillä apua saatetaan tarvita koska tahansa. Joku voi tarvita apua lahjojen käärimisessä tai jollekin voi sattua puuhastelussa jokin vahinko, kaikki saavat viivytyksettä tarvitsemansa avun.

Varastohamsteri Rohmu painelee heti hyllyjensä väliin. Hänelle Lepsun joulukarjaisu tarkoittaa sitä, että hänen on kaivettava esiin jouluvalot ja aseteltava ne Takametsän toriaukiolle. Rohmu ottaa valot aina sinnikkäästi esiin, vaikka jotkut ovat sitä mieltä, ettei koko tuikkurivistöä tarvittaisi ollenkaan – muutenkin pärjättäisiin aivan hyvin, jopa paremmin. ”Mutta toiset tykkäävät”, Rohmu ajatteli. Sitä paitsi eihän kaikki voi tykätä kaikesta.

Jouluvalot on varastoituna Rohmun ylimmälle hyllylle, taaimpaan nurkkaan, koska niitä tarvitaan vain joskus ja jouluna.
Apuun on hälytetty Läiskä-kirahvi, joka pystyy helposti kurottamaan jouluvalot ylimmältä hyllyltä. Odotellessaan Läiskää Rohmu-hamsteri on malttamaton. Hän haluaa saada valot nopeasti alas hyllyltä ja asennetuksi. Rohmu alkaa kavuta hyllyjä pitkin ylös. Päästyään neljännelle hyllylle hänen otteensa lipeää ja hän pudota mätkähtää selälleen varaston lattialle. Hamsterin selkä tulee niin kipeäksi, ettei se pääse itse ylös.

Läiskä tulee paikalle ja löytää Rohmun lattialta.
”Miksi sinä siellä pötköttelet?” Läiskä kysyy.
”Nokun tipuin tuolta neljänneltä hyllyltä ja selkä tuli kipeäksi.”
”Mitä sinä siellä teit?”
”Nokun en malttanut odottaa ja yritin itse saada lamput ylähyllyltä.”
”Voi sinua hölmöä. Olisit odottanut kun tiesit että minä olen tulossa. Pysy siinä selälläsi. Älä yritä liikkua, minä hälytän apua”, Läiskä sanoo.

Se menee ulos ja kirkaisee SOS-merkin; kolme lyhyttä, kolme pitkää ja kolme lyhyttä kirkaisua. Lähistöllä olevat linnut nousevat lentoon hälytyksen merkiksi. Korkeimman kuusen latvassa istuu Häly-pöllö, hän on ylipäivystäjä. Sen tehtävänä on hälyttää liikkeelle ne apuvoivat, jotka pystyvät parhaiten auttamaan sattuneessa tapauksessa. Kun Häly-pöllö kääntää tomerasti päänsä lintuparvea kohti, sen niskat narahtavat. Viesti-Vares on lentänyt Läiskä-kirahvin luokse ottamaan selvää mitä on tapahtunut. Häly-pöllö odottelee kuusenlatvassa hälytyksen antamiseen tarvittavia tietoja, pian Viesti-Vares tuo hänelle järkyttävät uutiset. Saman tien ylipäivystäjä Häly lähettää paikalle oikeanlaisen avun.

”Huu-hu-huu-hu-huu”, Häly-pöllö huhuilee.
Akuuttiapinat tietävät, että nyt on kiire. Ne laittavat hoitovälinereput selkiinsä ja nousevat ambulanssiratsun selkään. Heidän tehtävänsä on ratsastaa onnettomuuspaikalle ja aloittaa hoitaminen heti, ja jos tarve vaatii, pitää potilas kuljettaa Takametsän päivystävään lasarettiin.

Ambulanssiratsu kiihdyttää täyteen laukkaansa. Paarirattaat kolkattavat perässä. Kun akuuttiapinat ratsastavat Häly-pöllön kuusen alta, ne huutavat Hälylle:
”Onko onnettomuudesta lisätietoja?”
”Lisätietoja ei ole. Kerron heti, jos niitä tulee”, Häly vastaa.
Nopeasti akuuttiapinat saapuvat Rohmu-hamsterin varastolle. Ne nousevat ratsailta ja kiiruhtavat potilaan luokse.
”Hop, hop, ja minkälaista vaivaa?” kysäisee toinen apinoista ja toinen ryhtyy heti tutkimaan potilasta.
”Nokun putosin tuolta neljänneltä lavalta lattialle”, Rohmu vastaa.
”Hop, hop, jopas on kimurantti tapaus”, haastattelija-apina toteaa.
”Mutta eikös tämä ole kolauksen saanut traumapotilas?” tutkija-apina kysyy.
”Hop, hop, totta töriset. Hyvänen aika, sillähän on kiire. Ei kun rattaille ja menoksi. Hop-hop”, haastattelija-apina sanoo.

Akuuttiapinat paketoivat Rohmu-hamsterin jämäkästi tukipatjalle.
”No, no, älkäähän paketoiko minua niin kuin joulukinkkua”, Rohmu toteaa.
”Paketoimme sinut tällaiseen potilaspakettiin ja viemme ison lahjan lasaretin tohtorille. Paketeistahan kaikki aina tykkäävät”, haastattelija-apina sanoo.
Rohmua ihmetyttää mikä on ”lasaretti”. Akuuttiapina kertoo, että se on sama kuin sairaala mutta sille oli keksitty kaikkia metsiä koskevassa sairaalauudistuksessa ihan uusi nimi. Itse toiminnot eivät olleet muuttuneet mitenkään.

”Äläkä sitten huolehdi niistä jouluvaloista. Minä hoidan, että ne tulevat laitetuksi. Koita sinä vaan parantua”, Läiskä-kirahvi sanoo.
”Kiitos sinulle avusta, Läiskä. Minä tervehdyn varmasti, viimeistään pikkujouluun mennessä”, Rohmu-hamsteri sanoo.

”Ja nyt kiidätetään potilas lasarettiin, menepäs nyt äkkiä sinne perälle”, intoilee ajovuorossa oleva akuuttiapina.
”Perä valmis”, hoitovuorossa oleva akuuttiapina huutaa. Hän on asettautunut paarirattaille Rohmu-potilaan kanssa.

takametsa%cc%881_2_va%cc%88riSitten ambulanssiratsu karauttaa liikkeelle ja ajovuorossa oleva akuuttiapina kannustaa ratsua entistä kovempaan laukkaan. Paarirattaat töyssyttävät kuin Linnanmäen laite.
”Älä sillä tavalla kohella, täällä tärisee niin, että lähtevät paikat hampaista”, perällä oleva akuuttiapina sanoo kuskille.
”Kyllä nyt on potilaalla kiire”, perustelee kuski.
”Mutta eipä ole niin kiire, jos vielä ajat näin kovaa, niin saatamme pudota rattailta”, perällä oleva akuuttiapina sanoo.

Viimein akuuttiapinat pääsevät Rohmu-hamsterin kanssa Takametsän lasarettiin. Päivystysvuorossa on konitohtori Otti.
”Tervetuloa Otille”, hän sanoo.
Konitohtori Otti tutkii ja pian selviää, että Rohmu oli saanut putoamisen yhteydessä vain noidannuolen. Se ei ole vaarallista.
”Olipas se nopea noita, kun se siinä silmänräpäyksessä ehti ampua ja vielä osuakin. No ottakaa se halvatun nuoli pois, niin minä pääsen kotiin”, Rohmu ehdottaa.
”Otetaan, otetaan mutta kipu jää vielä vähäksi aikaa, se vaatii hieman lepoa ja lääkkeitä”, Otti sanoo.
Rohmu-hamsteri jää lasarettiin yöksi parantelemaan selkäänsä mutta sillä ei ole mitään hätää.

Rohmua vähän harmitti, että jouluvalot jäivät nyt laittamatta mutta häntä rauhoitti se, että Läiskä-kirahvi oli luvannut hoitaa asian. Kaikki oli siltä osin kunnossa ja Rohmu-hamsteri saattoi parannella selkäänsä rauhassa.

 

Seuraava osa ilmestyy 4.12.2016.

Lataa värityskuva 1 tästä!

Lataa värityskuva 2 tästä!


Teksti Marko Partanen

Piirros Marjut Makkonen