Pavlovin päivystyksessä

By |2016-12-15T13:09:58+00:0015.12.2016|
pavlov-sisa%cc%88a%cc%88nka%cc%88ynti

Pasi Alanen ja Saimaan ammattikorkeakoulun delegaatio menivät pietarilaisen Pavlovin sairaalan pääsisäänkäynnistä sisään.

Vierailimme I.P. Pavlovin mukaan nimetyssä Pietarin yliopiston sairaalassa. Aiemmin sairaala on keskittynyt pääosin elektiivisiin hoitoihin ja toimenpiteisiin mutta nyt painopistettä on siirretty enemmän päivystykselliseen suuntaan.

Venäjän sairaalajärjestelmässä on valtion rahoittamia kaupunginsairaaloita, yliopiston yhteydessä olevia sairaaloita sekä yksityissairaaloita. Pietarin noin 5 miljoonan asukkaan alue on jaettu noin 100 000 asukkaan alueisiin, joilla jokaisella on oma sairaalansa. Yliopiston sairaala on opetussairaala, jolla ei varsinaisesti ole omaa aluetta,. Valtio maksaa potilaiden hoidosta, joten sairaalalle se on melko kannattavaa. Venäjällä kaikki julkinen sairaanhoito on potilaalle ilmaista.

Pietarin valtionyliopiston sairaala on ilmoittanut lähialueilleen, että vaivojaan voi tulla hoidattamaan kaupunginsairaalan lisäksi myös yliopistosairaalaan. Päivystyspotilaiden lisääntyneen määrän vuoksi sairaalaan rakennettiin täysin uusi päivystyspoliklinikka. Se otettiin käyttöön osittain käyttöön vuoden viime syksynä mutta remonttia viimeisteltiin vielä. Alkusyksyn potilastyö ja toiminnan sisäänajo sujuivat rauhallisesti. 
Tilat ovat modernit ja kaikesta näkyy, että päivystyspoliklinikan johtaja Vadim Mikhailovich Teplov on tutustunut sekä Venäjän mutta myös usean muun maan päivystyspoliklinikoihin. Siten omasta poliklinikasta on saatu rakennettua juuri heidän tarpeisiin sopivan työympäristö.

Kun pietarilainen tarvitsee ensihoitoa, hän soittaa hätäkeskukseen, josta lähetetään ambulanssi paikalle. Ambulanssissa on aina vähintään 3 henkilöä; ambulanssin kuljettaja, ensihoitaja ja lääkäri. 
Kuljettajan tehtävänä on pelkästään kuljettaa ja kantaa tavaroita ja potilasta. Ensihoitaja ja lääkäri toimivat työparina potilasta hoidettaessa. Ambulanssit voivat olla erikoistuneita lääketieteen aloihin kuten kardiologiaan, psykiatriaan, pediatriaan. Elvytyksille on omat autonsa, joissa miehityksenä on kaksi lääkäriä, ensihoitaja sekä kuljettaja, joten ahdasta on. Tiimi antaa potilaalle ensihoidon ja ilmoittaa hätäkeskukseen, kun kuljettavat potilaan sairaalaan.

Hätäkeskus tietää, kuinka monta potilasta mikäkin sairaala voi hoitaa päivän aikana, jonka mukaan se määrittelee, mihin sairaalaan potilas kuljetetaan. Kun jonkun sairaalan päivän potilasmäärä täyttyy, ei sinne viedä ambulanssilla enää sinä päivänä potilaita. Sairaalan potilasmäärä on joka päivä vakio.

Pavlovin sairaalan ensiavun päivittäinen potilasmäärä on 50 potilasta. Tähän on laskettu kaikki potilaat kävelevistä kriittisiin potilaisiin. Päivystys kykenisi hoitamaan enemmänkin kuin 50 potilasta mutta jatkohoito-osastot kuten teho- ja vuodeosastot, eivät ole tottuneet päivystyksestä tuleviin potilaisiin. Toiseksi elektiivisten leikkausten määrä on niin suuri, että potilaspaikat ovat usein täynnä.
Kaikki kävelevät potilaat on hoidettava mutta ambulanssilla tuotuja rajoitetaan.
Pavlovin sairaalan päivystyspoliklinikka on jaettu potilasryhmittäin kuten länsimaissa yleensä. Kävelevät eli vihreät potilaat ohjataan omasta ovesta sisään. He ilmoittautuvat luukulla tai sähköisesti. Sähköinen ilmoittautuminen on yleistynyt viime aikoina voimakkaasti ja se helpottaa sihteerien työtä. Sairaanhoitajat tekevät triagen. Ilmoittautumisen jälkeen potilaat odottavat istuma-aulassa sairaanhoitajan alkututkimuksia ja hoitojen aloittamista. 

Poliklinikalla on vartija turvaamassa hoitajien työskentelyrauhan. Tarvittaessa vartijoita voidaan hälyttää sairaalan muista rakennuksista avuksi ja yksi autopartio on saatavilla koko ajan. Lisäksi turvallisuutta on pyritty parantamaan sillä, että pääsairaanhoitajan huoneesta ja osastonjohtaja Teplovin kansliasta on näköyhteys vastaanottoaulaan. 
Lääkäri Vadim Mikhailovich Teplov kertoi, että etenkin potilaiden ja omaisten riitatilanteiden eskaloituminen väkivallaksi on pystytty tällä tavoin vähentämään. 

Vastaanottohuoneita on useita. Osa niistä on suunnattu tietyille erikoisaloille. Hygieniamääräysten vuoksi vastaanottohuoneissa ei saa olla tietokoneita, vaan kirjaamiset tehdään erillisessä sitä varten suunnitellussa tilassa.

pavlov-ambulanssikatos

Ambulanssit ajavat sairaalan suureen katokseen, josta potilaan siirtäminen päivystykseen onnistuu pahimmalta säältä suojattuna.

Ambulanssit tuovat potilaita suuren katoksen alta omasta ovestaan. Heille tehdään triage siihen varatussa tilassa ja potilaat siirretään hoitohuoneisiin.
Kun potilasmäärät ovat vielä kohtalaisen pieniä, nostetaan herkästi hoitoluokkaa, jos kyseisessä potilashuoneessa on tilaa. Esimerkiksi avh-potilaat ovat aina automaattisesti punaisia potilaita. 
Keltaisia potilaita varten on 10 potilaspaikkaa, mutta jutuntekohetkellä niistä vain puolet on käytössä. Punaisia potilaspaikkoja on viisi, joista kaksi on varustettu nykyaikaisilla respiraattoreilla. 
Potilaspaikat ovat tilavat ja siistit, eikä niissä ole mitään ylimääräistä. Kaikilla punaisilla potilaspaikoilla on ekg-monitorit sekä esimerkiksi imut kuten länsimaalaisissa sairaaloissa.

Päivystyspoliklinikan suunnittelu on lähtenyt ajatuksesta, että kaikkien tukipalveluiden täytyy olla lähellä. Koska sairaalassa ei ollut aikaisemmin päivystyspoliklinikkaa, se suunniteltiin jo olemassa olevien tukipalveluiden ympärille. Siinä ollaan myös onnistuttu. 
Radiologinen osasto (mm. CT, MRA, ultraääni) ovat oven takana ja näin päästään tarvittaessa nopeasti kuvantamaan ja potilaan hoito nopeutuu. Kerrosta ylempänä on leikkausosasto, jossa on kolme leikkaussalia sekä angiosali.pavlov-hoitohuone

Koko henkilökunta työskentelee 24 tunnin työvuoroissa. Sekä sairaanhoitajilla että lääkäreillä oli oma lepohuone, jossa oli lupa levätä töiden ohessa. Yhdessä työvuorossa on kolme lääkäriä, viisi sairaanhoitajaa sekä kaksi avustavaa, lähihoitaja-tasoista hoitajaa. Lisäksi osastolla työskentelee avustavia henkilöitä kuten siivoojia, sihteereitä sekä vartija.

Vuodeosastot ovat eri rakennuksissa poliklinikan ympärillä. Siirtoihin sairaalalla on muutamia omia ambulansseja. Sairaalan kardiologisella osastolla tehdään paljon suunniteltuja toimenpiteitä. Esimerkiksi joka tiistai ja torstai osastolle tulee päivystyspoliklinikan kautta suunnitellusti 20 potilasta sydämen angiografiaan, ja näistä pallolaajennetaan 6-7. 
Jokaisen potilaan täytyy olla sairaalassa 2-3 viikkoa, tämä määräys on ollut voimassa jo Neuvostoliiton ajoista saakka. Neurokirurgiset potilaat siirretään toiseen sairaalaan, ellei kyseessä ole hätätilapotilas. Sairaalassa työskentelee neurokirurgi. Aina siirtoa ei pystytä tekemään, jos esimerkiksi edellisellä viikolla potilaalle on jouduttu tekemään hätäleikkaus.
Sairaalassa on kaksi teho-osastoa, molemmat ovat toisessa rakennuksessa. Yhteensä näillä osastoilla on peräti 76 tehohoitopaikkaa. 
Tiukkojen hygieniamääräysten vuoksi vierailijat eivät päässeet tutustumaan teho-osastoon, joten arvailujen varaan jää, kuinka raskaan tehohoidon paikkoja nämä lopulta ovat. Teho-osastot on suunniteltu lähinnä postoperatiiviseen hoitoon. 

Jutuntekohetkellä Lääkäri Vadim Mikhailovich Teplov esitteli rakennustyömaan ja kertoi, että siihen on tulossa osasto, johon rakennetaan oma leikkaussali hätäleikkauksille. Se tulee keskittymään etenkin traumapotilaisiin. 
Salissa on myös tarkoitus tulevaisuudessa hoitaa kaikki elinluovutuspotilaat. 
Salin viereen tulee myös erillinen infektiohuone, johon potilaat voidaan siirtää ulkokautta. Tämä osaston osa valmistuu vuoden 2016 maaliskuussa ja siitä parin kuukauden jälkeen tilat on varustettu ja voidaan ottaa käyttöön potilaiden hoitoon.

Vierailu Pavlovin yliopiston sairaalassa osoitti, että Venäjällä päivystystoiminta on vastaa länsimaista toimintaa. Kaikkialla maailmassa potilailla on samantyyppisiä vaivoja ja sairauksia, vain sairaalajärjestelmissä tai organisaatioissa on eroja. 
Jokainen sairaala painiskelee samantyyppisten ongelmien kanssa. Joissain maassa joku asia on paremmin kuin toisessa, mutta joku muu asia taas huonommin. Potilaan hyvä ja laadukas hoito on kuitenkin joka paikassa asia, jonka puolesta kaikki tekevät parhaansa.
BOSS väljentää rajoja



Saimaan ammattikorkeakoulun vetämässä BOSS -hankkeessa (From Borders to Shared Space) on mukana seitsemän Suomen rajoilla sijaitsevaa ammattikorkeakoulua. Hankkeen tarkoituksena on pohtia keinoja, joiden avulla yritysten olisi helpompaa verkostoitua naapurimaahan. Hankkeen aikana valtakunnan rajoilla toimivat korkeakoulut ovat pyrkineet aktiivisesti laajentamaan verkostojaan naapurimaahan. Saimaan ammattikorkeakoulu on keskittynyt etsimään yhteistyökumppaneita Venäjältä, ennen kaikkea Pietarin ja Moskovan alueilta. Kaksivuotista hanketta rahoittaa opetus- ja kulttuuriministeriö. Hanke päättyi vuodenvaihteessa.

Teksti Pasi Alanen
Ensihoidon lehtori, Saimaan AMK