Klinikka 122:n ambulanssi

By |2016-12-28T17:26:02+00:0028.12.2016|
klinikan-ambulanssi1

Risteyksen joka kulmassa on ambulansseja lähtövamiina. Lähistön sisäpihalla sijaitsee eräs Pietarin klinikoista mutta ei klinikka 122, josta tässä jutussa kerrotaan.

Pietarilainen asukas voi soittaa ambulanssin myös omalta klinikaltaan, suomalaisittain terveyskeskuksesta. Klinikka 122:n alueeseen kuuluu 80 000 asukasta ja sillä on kahdeksan ambulanssia. Klinikan ensihoito on risteytys ensihoitoa ja kotisairaalaa.

Pietarissa myös klinikat vievät ambulansseilla apua koteihin. Potilas voi soittaa suoraan klinikan omaan hätäkeskukseen. Klinikan 122 ensihoito ei tee kovin paljon suunniteltuja kotikäyntejä, vaan tehtävä on tyypillisesti akuutin hoidontarpeen arviointia. Klinikan ambulanssi voidaan hälyttää vain kotiin asuntoon, ei sen ulkopuolelle. Tämä ensihoidon ja kotisairaalan toiminnot risteyttävä ensihoito hoitaa sekä akuutteja että ei-akuutteja tapauksia. Lääkäreiden suuri määrä mahdollistaa lääkäreiden kotikäynnit normaaliyksiköillä tarpeen mukaan.

Klinikka 122 on Pietarin kaupungin alueellinen klinikka ja se toimii periaatteessa terveyskeskuksen tavoin. Klinikka vastaan noin 80 000 asukkaan terveydenhuollosta eikä siellä ole vuodeosastotoimintaa. Klinikalla on useita erikoisaloja, kuten traumatologia (pientraumat), dermatologia, urologia, gynekologia. Kaikki akuutit sairastumiset ja terveydenhuolto tuotetaan klinikan alueelle klinikan kautta. Toiminta rahoitetaan valtion maksamasta potilasvakuutuksesta.

Suuri osa ihmisistä ei kuitenkaan halua tulla päivystykseen, vaan mieluummin soittaa ambulanssin kotiinsa. Hyvin kuvaavaa on, että 80 000 asukkaan alueella hoidetaan klinikan ambulanssilla vuosittain noin 3600 lapsipotilasta. 
Suurin osa näistä on kuume-, vatsakipu-, päänsärky- ja muita ei-akuutteja tilanteita. Lapsen kanssa ei haluta mennä klinikalle, vaan on helpompaa soittaa lääkäri kotiin. Tätä varten on oma lasten ambulanssi. Myös psykiatrisille potilaille on oma ambulanssinsa, joka hoitaa kotona olevia mielenterveyspotilaita.

Klinikan oma hätäkeskus hälyttää klinikan sen omia ambulansseja tehtäville, ambulansseja on kahdeksan. Kodin ulkopuolisen ensihoidon tehtäviin autot osallistuvat vain, jos ovat sattumalta paikalla. Siksi klinikan yksiköiden potilaat ovat pääsääntöisesti sisätautipotilaita. 
Vuotuisesta 16 000 tehtävästä noin kymmenen prosenttia on akuutteja. Akuutit tilanteet ovat samanlaisia kuin meillä Suomessa: rintakipuja, hengitysvaikeuksia, kouristeluita ja elvytyksiä. Elvytyksiin kutsutaan kuitenkin pääasiassa sairaalan ulkopuolisen ensihoidon yksiköitä.

Kun lääkäri on mukana yksikössä, voidaan potilaat hoitaa todella tehokkaasti kotona. Jopa 75 prosenttia potilaista jää kotiin. Lääkäri voi kirjoittaa lähetteen laboratorioon tai röntgeniin seuraavalle päivälle ja varata vielä vastaanottoajan tutkimusten jälkeen. 
Jos potilas on huonossa kunnossa, sovitaan samalla noutoaika, jolloin hänet noudetaan kotoa ensihoidon toimesta. Potilaalle voidaan määrätä myös tarvittavat lääkkeet, vaikka muuten yleisesti käytössä oleva sähköinen resepti ei autossa toimisikaan.

Klinikalla ei näkynyt ruuhkaa ja paikalla oli ainoastaan sellaisia potilaita, jotka sinne kuuluivat. Ruuhkaa ei ole edes kolmen vuoden välein tehtäviä terveystarkastuksia tekevän yksikön edessä, vaikka tarkastettavia on paljon. 
Vaikka henkilökuntaresurssit vaikuttivat riittäviltä, suunnitellaan paikallisesti ensihoidon modernisointia vähemmän lääkärikeskeiseksi, sillä kustannukset ovat todella suuria.

Suurimpana ongelmana ovat kuitenkin potilaiden vaatimukset. He kun ovat tottuneet saamaan erikoislääkärin kotiinsa jokaisella soitolla – kaikki sitä vähempi on huonoa palvelua. Tutkimuksellisia perusteita olisi kuitenkin paljon, esimerkiksi rintakipuisen potilaan ennusteeseen ei kohteessa oleva kardiologi näytä vaikuttavan juuri mitenkään.

Järjestelyt ovat vaikuttavia ja suunnitelmat näyttävät ulkopuoliselle hyviltä. Kuitenkin henkilöstö kertoi ongelmia olevan monellakin saralla. Vaikka väestölle tarjotaan ilmaisia palveluita ja terveyttä yritetään edistää, eivät ihmiset halua palveluita käyttää ja suuri osa terveystarkastuksista jää tekemättä.
Eliniän odote on länsimaihin verrattuna matala, vaikka terveydenhuoltoon on satsattu rahallisesti paljon. Tämä aiheuttaa kovaa tulospainetta kaikissa yksiköissä. Kehittämistä halutaan tämän takia tehdä länsimaiden kanssa, jotta tulokset voisivat vastata paremmin Venäjän hallituksen vaatimuksia.

Teksti Juha Jormakka, ensihoidon lehtori, Saimaan ammattikorkeakoulu.