Häkemallia maailmalta

By |2016-11-21T08:38:02+00:0021.11.2016|
Pietarin hätäkeskus näkee koko alueen yksiköt, statuksen ja tehtävät yhdellä ruudulla. Isompaa kokonaisuutta pystytään hallitsemaan 3-henkisellä vuoropäällikkötiimillä.

Pietarin hätäkeskus näkee koko alueen yksiköt, statuksen ja tehtävät yhdellä ruudulla. Isompaa kokonaisuutta pystytään hallitsemaan 3-henkisellä vuoropäällikkötiimillä.

Suomalainen hätäkeskustoiminta on kansainvälisesti katsottuna hyvin toimivaa ja tasalaatuista. Kehitys on ollut nopeaa, toimintaa yhdenmukaistetaan valtakunnallisesti ja uusia toimintamalleja otetaan jatkuvasti käyttöön. Hätäkeskukset ovat siirtyneet kunnallisista alueellisiksi ja muuttuneet vähitellen suuremmiksi yksiköiksi.
Maailmalta löytyy paljon erilaisia toimintamalleja, jotka voisivat toimia myös Suomessa.

RKiSH:n hätäkeskuksessa jokaisen päivystäjän kohdalla palaa merkkivalo, joka kertoo käsittelyssä olevan tehtävän kiireellisyyden. Näin Vuoropäällikkö näkee yhdellä silmäyksellä kokonaistilanteen salissa.

Saksassa RKiSH:n hätäkeskuksessa jokaisen päivystäjän kohdalla palaa merkkivalo, joka kertoo käsittelyssä olevan tehtävän kiireellisyyden. Näin Vuoropäällikkö näkee yhdellä silmäyksellä kokonaistilanteen salissa.

Pietarissa on yksi suuri hätäkeskus, joka palvelee noin 7 miljoonan ihmisen aluetta. Organisaatio ja keskus ovat isoja, mutta päivittäistoiminta on sujuvaa; viiveitä ei juuri tule ja tilastot kuvaavat palvelun olevan korkealaatuista. Myös asiakastyytyväisyys on hätäkeskuksen osalta hyvällä mallilla.
Miksi Suomessa ei voisi toimia yksi hätäkeskus, joka palvelisi koko maata? Mikä järjestelmässä estää tällaisen toiminnan? Voi toki olla parempi, että palvelu on hajautettu, jolloin esim. alueellinen verkko-ongelma ei kaada koko järjestelmää tai riski terrorismille tai sotilaalliselle iskulle pienenee.

Pietarissa hätäkeskuksessa työskentelee myös ensihoidon konsultaatiokeskus, jossa työskentelee jatkuvasti 6-8 eri erikoisalojen lääkäriä vastaamassa kaikkiin konsultaatiopuheluihin. Tarvitseeko Suomalaisen ensihoitolääkärin työskennellä helikopterissa, jotta voi vastata puhelimeen, joka kuitenkin katsotaan HEMS toiminnan yhdeksi tärkeimmäksi arvoksi?
Konsultaatioiden keskittäminen yhteen paikkaan mahdollistaa myös suuren tietomäärän käytön, kun kaikki mahdolliset tietokannat ovat konsultoivien lääkärien käytössä. Valtakunnallinen potilasrekisteri mahdollistaa myös potilastietoihin pääsyn ja aikaisempien potilastietojen arvioinnin konsultaation aikana. Olisiko valtakunnallisesti keskitetty konsultaatiopalvelu tarkoituksenmukainen myös Suomessa?

 

RKiSH:n hätäkeskuksessa sijaitsee myös ensihoidon ja poliisin yhteinen johtokeskus. Yhteistyön parantamiseksi harjoituksia pidetään säännöllisesti samoissa tiloissa.

Saksassa RKiSH:n hätäkeskuksessa sijaitsee myös ensihoidon ja poliisin yhteinen johtokeskus. Yhteistyön parantamiseksi harjoituksia pidetään säännöllisesti samoissa tiloissa.

 


Hätäkseksuksen tehtävä pohdintaan

Hätäkeskuspäivystäjän tehtävät ovat muuttunut kehityksen myötä. Aikaisemmin osa vakiosoittajista tunnettiin hyvin ja arviointia tehtiin osittain henkilökohtaisen harkinnan mukaan. Nykyisin ohjeet ovat selkeämpiä ja valinnanvaraa on vähemmän. Ongelmana on myös päivystäjän oikeusturva, kun hän on itse henkilökohtaisesti rikosoikeudellisessa vastuussa tekemistään päätöksistä. Riskiä ei juuri kannata ottaa, jotta oma työpaikka tai tulevaisuus olisi turvattu. Ensihoidon tehtävämäärät ovat kasvamassa ja uusia toimintamalleja tulee ottaa käyttöön, jotta kustannukset pysyy kurissa.

Iso-Britannian hätäkeskuksissä, kuten esimerkiksi Manchesterissa, hätäkeskuksessa työskentelee ensihoitajia, joiden tehtävänä on käsitellä ja arvioida ei kiireelliset tehtävät. Hätäkeskus ottaa puhelun vastaan ja etenee arviossa protokollan mukaisesti, sekä hälyttää kiireellisissä tapauksissa ensihoidon paikalle.
Ei-kiireellisissä tehtävissä päivystäjä ilmoittaa soittajalle ensihoitajan soittavan hetken kuluttua arvioidakseen tarkemmin potilaan tilannetta. Tietojärjestelmässä soittopyyntö ohjautuu ensihoidolle, jossa jatkokoulutetut ensihoitajat soittavat ja haastattelevat potilasta järjestelmällisesti arvioiden potilaan hoidontarvetta. Mikäli tilanne vaikuttaa ensihoitajan mielestä siltä, ettei riskejä voida poissulkea puhelun perusteella, hälyttää hän paikalle ensihoitoyksikön. Vasteessa voi olla joko yhden henkilön yksikkö, tai perus- tai hoitotason ambulanssi alueellisten resurssien ja ohjeiden mukaan. Hätäpuheluja vastaanottavaa hoitohenkilökuntaa suojaa potilasvahinkolaki, joten vastuu potilasvahingon sattuessa on osittain järjestelmällä.

 

Ajatuksia tulevaisuudesta

Voisivatko ERVA-alueiden ensihoitokeskukset tai alueelliset ensihoitopalvelut tehdä vastaavaa hoidontarpeen arviointia puhelimitse, jolloin hätäkeskuksen rooli selkeentyisi ja ensihoidon resurssien tarkoituksenmukainen kohdentaminen olisi alueellisesti paremmin hallittavissa. Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin (Eksote) malli, jossa myös tehostettu kotihoito on samassa organisaatiossa, mahdollistaisi tilanteen niin vaatiessa myös heidän resurssiensa käyttämisen.

Tulevissa uudistuksissa terveydenhuoltoa ja pelastustoimea keskitetään suuremmiksi toimintayksiköiksi. Tulevaisuuden ensihoitokeskukset saanevat vastuulleen ensihoidon johtamisen lisäksi myös kehittämisen ja kokonaisuuden hallinnan. Tuleeko ensihoitokeskuksiin osaltaan operatiivista johtamista, on vielä epäselvää, mutta voisiko operatiivinen johtaminen olla yhteistä kaikilla viranomaisilla? Voisivatko alueelliset johtokeskukset hoitaa ensihoidon, pelastuksen ja poliisin yhteiset isommat tehtävät? KEJO-hankkeessa kyseistä kokonaisuutta pyritään jo rakentamaan.

Tulevaisuudessa tehdään suuria hallinnollisia muutoksia, mutta miten varmistetaan, että kaikki osapuolet ovat mukana ja huomioitu suunnittelussa? Miten voidaan estää, ettei muutama vahva mielipide vaikuta liikaa kokonaisuuden kannalta? Voiko joku alue olla aina erilainen ja hoitaa asioita omalla mallilla? Miten toimintaa kehitetään, jos jopa ministeriö tasolla joudutaan kilpailemaan resursseista ja vaikutusvallasta?

Yhteinen hyvä pitäisi olla kaiken edellä ja tulevaisuuden turvallisuuspalveluissa on otettava huomioon laajasti kaikki toimijat. Yksikään organisaatio ei saa nousta toisen yläpuolelle.

Teksti ja kuvat Juha Jormakka