Poliiseja ei saa vähentää

By |2016-09-21T12:40:26+00:0021.09.2016|
FullSizeRender

Ensihoitajat Sanna Kauppinen ja Erik Lydén tekivät kansalaisaloitteen poliisien resurssien turvaamisesta. Aloitteen voi allekirjoittaa verkossa.

Ensihoitajat haluavat, että poliiseja riittää jatkossakin. He ovat panneet vireille asiaan tähtäävän kansalaisaloitteen. Poliisissa aloitetta kiitellään.
”Viranomaiset tukevat toisiaan tehtävilläkin, jos tarve vaatii. Meillä on mutkattomat suhteet, poliisijohtaja Timo Saarinen sanoo.

Monilla pienillä paikkakunnilla on jouduttu toteamaan: ”Se poliisiasema sitten lähti” tai jäljellä on enää se tuttu sininen kyltti ja tyhjä asema, jossa vieraillaan korkeintaan silloin tällöin.
Poliiseja on vähennetty, ajoittain se näkyy myös moniviranomaistehtävillä. Jotkut tehtävät eivät yksinkertaisesti hoidu ilman poliisia.
Suomen hallitus löi asiaan lisää löylyä julkaisemalla sisäisen turvallisuuden selontekonsa, jonka teksti on karua luettavaa: Poliiseja aiotaan edelleen vähentää.

 

”Tämä ei voi jatkua näin”

”Tämä asia on muhinut pitkään takaraivossa kunnes tuntui siltä, että jotain on tehtävä”, pirkkalalainen ensihoitaja Sanna Kauppinen sanoo.
Hän laittoi kollegansa Erik Lydénin kanssa vireille kansalaisaloitteen, jolla halutaan kansanedustajat avustajineen töihin. Kauppinen ja Lydén vaativat, että asiantuntijat ja päättäjät alkavat valmistella lakia, jolla turvataan poliisien riittävä määrä.
”Heti alkuvaiheessa ymmärsimme, että omat rahkeemme eivät riitä valmiin lakitekstin esittämiseen, joten halusimme epäkohdan asialliseen keskusteluun. Tämä ei voi jatkua näin”, Kauppinen sanoo.
Ja keskustelua on todellakin syntynyt. Heinäkuussa vireille pantu kansalaisaloite on kerännyt huomiota osakseen. Tarinaa on riittänyt eri medioissa mutta nimiä listaan kaivataan vielä. Ensihoitajien aloite on nostanut yhteisen huolen: Euroopan mittapuussakin vähäisestä poliisien määrästä ei haluta enää tinkiä.

 

”Kaikki tuki tervetullutta”

Poliisihallituksen poliisijohtaja Timo Saarinen kertoo kaiken tuen poliisin työn parantamiseksi olevan tervetullutta.
”Poliisi haluaisi luonnollisesti hoitaa tehtävänsä tunnollisesti ja tehokkaasti, mutta aina siihen ei ole aikaa ja resurssia. Tehtävien lisäksi aikaa pitäisi löytyä myös kouluttautumiseen ja harjoitteluun.  Nykyisellä resurssilla pystytään turvaamaan olemassa oleva turvallisuuden taso”, Saarinen kertoo.
Poliisi tarvitsee aikaa myös kehittääkseen teknologiaansa, järjestelmäänsä ja toimintatapojaan, jotta se voisi hyödyntää olemassa olevat resurssit parhaalla mahdollisella tavalla. Toisaalta aikaa vie myös lainsäädännölliset uudistukset, jotka vaativat aiempaa enemmän henkilötyöpanosta.

 

Luottamus saatetaan menettää

Poliisijohtaja Saarinen mainitsee, että vaikka Suomessa on väkilukuun suhteutettuna vähiten poliiseja Euroopassa, tekee Suomen poliisi Euroopan poliiseihin verrattuna silti hyvää tulosta.
”Tässä poliisia Suomessa auttaa se, kentällä toimivat poliisimiehet ovat kansalaisten silmissä luotettavia ja asiallisia virkamiehiä, joiden kanssa asiointi sujuu turvallisesti. Poliisin ja kansalaisten yhteistyö sujuu hyvin ja poliisi saa kansalaisilta mm. vihjetietoja ja silminnäkijähavaintoja, jotka auttavat poliisia tapahtumien ja rikosten selvittämisessä”, Saarinen sanoo.

Resurssien vähentyessä kentällä työskenteleviä, kansalaisten tavoitettavissa olevia, poliiseja on vähemmän.
”Asutuskeskuksissa poliisi vielä näkyy, mutta erityisesti harva-alueilla poliisin näkyminen on tulevaisuudessa entistäkin haastavampaa. Ajan myötä tällä saattaa olla myös vaikutusta poliisin ja kansalaisten välisiin suhteisiin. Emme halua menettää hyvää luottamusta ja siitä syystä on hyvä pitää yllä keskustelua turvallisuudesta maassamme”, Saarinen sanoo.

Kentällä työskentelevien poliisien vähennetämisellä on vaikutuksensa.
”Poliisi on pyrkinyt huolehtimaan siitä, että viiveajat hälytystehtävien hoidossa eivät olisi kasvaneet. Tässä on aika hyvin onnistuttukin. Jos poliisien määrä vielä nykyisestä vähenee, joudutaan todennäköisesti tinkimään myös hälytystehtävien viiveajoista. Samalla entistä enemmän tulee niitä tehtäviä, joihin poliisi ei ehdi lainkaan paikalle. Tämä taas vaikuttaa kansalaisten uskoon ja luottamukseen poliisitoimea kohtaa”, Saarinen kertoo.

 

Minkälainen turvallisuus halutaan

Saarinen toteaakin, että kysymys on siitä, minkälainen turvallisuudentaso Suomessa halutaan pitää.
”Poliisin toiminta on hyvin henkilösidonnaista työtä ja näin ollen poliisien määrä vaikuttaa olennaisesti siihen tuotokseen, jonka poliisitoimi pystyy tuottamaan. Mikäli poliisien määrä pystytään pitämään vähintään 7000 tasossa, pystymme turvaamaan olemassa olevan turvallisuuden tason”, Saarinen linjaa.

 

”Poliisien määrä on taattava”

Suomen Poliisijärjestöjen liiton puheenjohtaja Yrjö Suhonen ei laittaisi poliisien määrästä lukuja lakiin mutta on sitä mieltä, että riittävä määrä olisi kuitenkin jotenkin taattava. Hän pitää kuitenkin keskustelua tärkeänä, että päättäjät huomaavat mitä poliisien vähentäminen tarkoittaa. Poliisikunta onkin mielisään ensihoitajien aikaan saamasta huomiosta.
”Kun poliisien määrää vähennetään, on selvää että työt lisääntyvät. Tämä vaikuttaa myös alan vetovoimaan”, Suhonen sanoo.

Kansalaisaloitteen poliisien määrän turvaamisesta voi allekirjoittaa kansalaisaloite.fi -verkkosivuilla.
Allekirjoittaminen onnistuu pankkitunnusten kanssa tästä linkissä.

Teksti Marko Partanen