Oppilas johti Jukolan ensihoidon

By |2016-09-01T14:40:27+00:0001.09.2016|

 

Saimaan ammattikorkeakoulun ensihoitajaopiskelija johti opinnäytetyönään Jukolan Viestin ensiavun. Jos kuulostaa helpolta, kannattaa tutustua faktoihin.
17558 suunnistajaa, kymmeniä tuhansia katsojia, sairaala, 4 ea-pistettä, joissa 116 henkilöä ja alaisena opinnäytetyön ohjaaja.

Jukolan viesti on yksi Suomen suurimmista kesätapahtumista ja se toteutetaan yli 2000 vapaaehtoisen työntekijän voimin. Lappee-Jukola 2016-suunnistuskilpailuun osallistui yli 3100 joukkuetta joissa oli 17558 suunnistajaa. Tapahtuman ensiavun ja ensihoidon järjestäminen oli suuri operaatio, sillä kilpailijoiden lisäksi paikalla oli kymmeniä tuhansia katsojia.

Ensiavun järjestämisen kannalta kilpailu oli mielenkiintoinen, sillä ensiavun päällikkönä (Jukola L2) toimi Saimaan ammattikorkeakoulun kolmannen vuosikurssin opiskelija Minna Saikko, joka tekee opinnäytetyönsä Lappee-Jukolan 2016 ensiavusta. Saikko oli alusta asti suunnittelemassa järjestelyjä, rekrytoimassa ja kouluttamassa päivystäjiä. Itse tapahtumassa hän oli mukana koko viikonlopun johtamassa ensiavun ja ensihoidon operatiivista toimintaa, lopuksi vielä ollen purkamassa valmiutta ja varusteita lähetettäväksi Joensuussa ensi vuonna pidettävään Jukolaan.

Opinnäytetyön ohjaaja, ensihoidon lehtori Antti Kosonen, toimi Saikon alaisuudessa kilpailun aikana, vastaten logistiikasta ja radioliikenteestä. Opinnäytetyö sai johtosuhteesta uuden näkökulman, sillä harvoin ohjaaja pääsee seuraamaan toiminnallista opinnäytetyötä samalla tavoin aitiopaikalta.

 

Minna Saikko suunnitteli ja johti päivystyksen opinnäytetyönään. Kuva: Antti Peltola

Minna Saikko suunnitteli ja johti päivystyksen opinnäytetyönään. Kuva: Antti Peltola

Yli vuoden valmistelut

Ensiavun järjestelyt aloitettiin yli vuosi ennen viestiä, kilpailun lääkintäjohtajana (Jukola L1) toimineen kirurgi Kari Mannisen johdolla. Tapahtuman ensiapuun rekrytoitiin kaikkiaan 116 työntekijää, joista suuri osa oli sairaanhoidon ammattilaisia, sairaanhoitajia, ensihoitajia ja lääkäreitä. Päivystäjinä toimi myös 34 Saimaan ammattikorkeakoulun ensihoitaja AMK-opiskelijaa, jotka saivat näin arvokasta kokemusta. Ensiavussa varauduttiin hoitamaan satoja potilaita, nilkan nyrjähdyksistä ja silmävammoista aina rintakipuihin ja elvytyksiin saakka.

Ensiapuvarusteita hankittiin konttikaupalla, sillä ensiapupisteitä perustettiin maalialueelle ja maastoon yhteensä neljä. Varsinainen sairaala sijaitsi kilometrin päässä kilpailukeskuksesta, joten potilaiden kuljetus ja muu logistiikka vaati huolellista suunnittelua. Kuljetukseen oli varattu ambulanssien lisäksi pelastuslaitoksen mönkijäkalustoa ja Puolustusvoimien maastoajoneuvoja, joita kuljettivat Maanpuolustuskoulutusyhdistys ry:n vapaaehtoiset.

Ensiavun parissa työskenteli yhteensä jopa 116 ihmistä. Kuva: Timo Pylkki

Jukolan Viestissä oli oma kenttäsairaala. Ensiavussa työskenteli jopa 116 ihmistä. Kuva: Timo Pylkki

Radioliikenne hoidettiin Saimaan ammattikorkeakoulun Virve-puhelimilla, sillä tiedossa oli, etteivät VHF-yhteydet riitä. Oli myös odotettavissa että puhelinliikenne alueella kaatuu kuitenkin jossain vaiheessa, huolimatta alueelle toimitetuista lisätukiasemista. Kaikkiin alueella toimiviin Virve-puhelimiin oli päivitetty Lappee-Jukola-kansio, jossa puheliikenne toimi. Ensiavun puheryhmää käyttivät myös kaikki tapahtuma-alueelle tulevat ensihoitoyksiköt sekä EK L4.

Tapahtuman sairaalalla päivysti jatkuvassa valmiudessa Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin hoitotason yksikkö sekä Saimaan ammattikorkeakoulun perustason ensihoitoyksikkö. Nämä yksiköt eivät poistuneet missään vaiheessa kilpailualueelta, mutta muutamia potilaita jouduttiin kuljettamaan Etelä-Karjalan keskussairaalaan Eksoten muilla ensihoitoyksiköillä. Paikalla olleet ensihoitoyksiköt kuljettivat maastosta, maalipaikalta ja teltta- ja asuntovaunualueelta kenttäsairaalaan kymmeniä potilaita.

 

 

 

Johtamista opinnäytetyönä

Miten Jukolan Viestin ensiapupäivystys sitten valikoitui nimenomaan opinnäytetyön aiheeksi? ”Aloite opinnäytetyön tekemiseen tuli koulun puolelta ja innostuin asiasta. Aiheen käytännönläheisyys viehätti”, kertoo Minna Saikko, Saimaan ammattikorkeakoulun ensihoidon opiskelija ja päivystyksen ensiavun päällikkö.

Hänen mukaansa jo suunnitteluvaiheessa suurin haaste oli kokonaiskuvan säilyttäminen, sillä liikkuvia osia oli paljon. Suuri osa näistä osasista oli myös sellaisia, joista opiskelijalla ei ollut aikaisempaa käytännön kokemusta. ”Opinnäytetyöksi projekti oli melko laaja – näin uskallan veikata jopa ilman vertailukohtaa – mutta hyvällä porukalla homma saatiin toimimaan”, Saikko toteaa. Missään vaiheessa hänelle ei tullutkaan sellainen tunne että olisi jäänyt haasteen kanssa yksin: Ison päivystyksen järjestäminen on kuitenkin lopulta laajaa tiimityötä.

”Koko mukana ollut porukka teki hommia täysillä, itse nostan hattua tapahtuman vastuulääkäri Kari Mannisen urakalle. Valtava työpanos häneltä! Varahenkilönä hänellä oli anestesialääkäri Kaisa Kimari, ja koin, että minut otettiin hyvin mukaan porukkaan”, Saikko kiittää. Myös yhteistyö opettajan ja Eksoten ensihoidon kanssa toimi hänen mukaansa hyvin jo järjestelyvaiheessa.

Luontoäiti ei hellinyt

Kilpailualue oli valtava ja välimatkat pitkiä, mm. henkilöautojen pysäköintialueelta oli matkaa kisakeskukseen 2 kilometriä ja viestireitit kulkivat noin 30 neliökilometrin alueella. Lähimpään päivystävään sairaalaan, Etelä-Karjalan keskussairaalaan Lappeenrannassa, oli matkaa 20 km. Haasteita opiskelevalle operatiiviselle johtajalle siis riitti ratkaistavaksi. ”Itse tapahtuman aikana haasteita aiheutti erityisesti potilaiden evakuointi maastosta”, Saikko toteaa.

Vaikka evakuointi tiedettiin jo ennalta haastavaksi ja järjestävä taho pyrki varautumaan riittävällä kuljetuskapasiteetilla, ilman viiveitä potilaiden noudoissa ei selvitty. Myös luontoäiti puuttui peliin – kuten tapahtumissa usein käy. ”Koko viikonlopun jatkuneen vesisateen johdosta pelloilla sijainneet parkkipaikat muuttuivat liejuksi, ja tilanne sitoi pelastuspuolen henkilöstöä sekä kalustoa ennalta-arvaamattoman paljon”, hän jatkaa.

Sääolosuhteet olivat erittäin haastavat koko tapahtuman ajan.

Sääolosuhteet olivat erittäin haastavat koko tapahtuman ajan.

Rankkasade pilasikin pysäköintipaikkoina toimineet pellot, joten kilpailijat ja katsojat jättivät autonsa tien reunoille, mikä tukki pelastustiet. Lauantaina kilpailun alkaessa nousi lisäksi voimakas myrskytuuli, joka kaatoi runsaasti puita myös kulkuväylille.

Pahin tapahtuma oli, kun valtava kuusi kaatui kilpailualueelle saapuvien ihmisten päälle kapealla kulkuväylällä. Neljä ihmistä loukkaantui tapaturmassa saaden erityisesti pää- ja niskavammoja. Paikalle saatiin välittömästi alueella päivystävät ensihoito- ja pelastusyksiköt, mukanaan anestesialääkäri. Lappeenrannasta kohteeseen saapui L4 ja useita kuljettavia ensihoitoyksiköitä. Pahiten loukkaantunut potilas kuljetettiin rajavartioston helikopterilla Helsinkiin jatkohoitoon.

Keskimäärin hyvin

Haasteista huolimatta päivystys sujui kuitenkin Saikon mukaan hyvin ja vaativiin olosuhteisiin kyettiin vastaamaan. Hänen mukaansa myös talkoolaiset ovat avainasemassa isoa tapahtumaa turvatessa. ”Ammattitaitoisia ja ahkeria talkoolaisia oli riittävästi ja kaikki hoitivat oman osuutensa hyvällä fiiliksellä. Tämä ei ole ihan itsestäänselvyys etenkin siinä tilanteessa kun vettä tulee taivaan täydeltä koko tapahtuman ajan”, Saikko kiittelee.

Vapaaehtoisten toimijoiden osalta myös riittävä ammattitaito auttaa selviytymään ison tapahtuman tuomista haasteista. ”Pystyimme paikan päällä hoitamaan lääkäreiden ja hoitajien toimesta monia sellaisia tapauksia, jotka vaatimattomammalla varautumisella olisivat lähinnä kuormittaneet vain logistiikkaa ja keskussairaalan päivystystä”, Saikko toteaa. Päivystyksessä oli hetkittäisiä ruuhkapiikkejä, mutta hänen mukaansa keskiarvona resurssit riittivät hyvin ja potilaiden mahdolliset odotusajat pysyivät lyhyinä.

 Iso tapahtuma – mitä opiskelijalle jäi käteen?

”Tähän voisin vastata muutamalla sivullisella tekstiä”, Saikko nauraa. ”Tärkeimpänä haluaisin nostaa kuitenkin esiin ehkä tiimityön ja aavistuksen siitä, kuinka monen eri tahon yhteistyötä vaaditaan tämän kokoisen tapahtuman ensiavun ja valmiuden järjestämiseen”, hän jatkaa. Varsinkin itse tapahtumassa hommia tehtiin hänen mukaansa kellon ympäri, joten tunteja ei pahemmin kannata ryhtyä laskemaan.

”Viime hetken tekemisen tulvassa muistin Lappeenrannan Matkahuollon aukioloajat väärin. Lopputuloksena seisoin suljetun Matkahuollon oven takana perjantai-illansuussa tapahtuman aattona, kädessäni valtakirja jolla saisin noudettua maahantuojan tapahtumaa varten lähettämät defibrillaattorit”, Saikko kertoo. Matkahuolto jousti ja defibrillaattorit saatiin, mutta opiskeleva ensiavun päällikkö sai omien sanojensa mukaan hetkellisen rytmihäiriön – yhden monista. ”Siinä kohtaa vähän jänskätti, mutta tärkeintä oli vain saada paketti junailtua ulos. Se kyllä lopulta onnistui”, hän nauraa.

Saikon mukaan isossa kokonaisuudessa tulee väkisinkin aina eteen tilanteita, että ei välittömästi tiedä miten toimia. ”Silloin joutuu kysymään ja soveltamaan, välillä paljonkin. Jos joka kommelluksesta stressaantuu kovasti, tälläinen projekti ei ole ehkä paras vaihtoehto opinnäytetyöksi”, hän toteaa. Hän lähtisi urakkaan kuitenkin uudestaan milloin tahansa.

Lappee-Jukolassa hoidettiin kaikkiaan 282 potilasta. Ensiavun järjestelyt toimivat hienosti vaativissa olosuhteissa ja ensiapu sai ansaitut erityiskiitokset kilpailun johdolta.

Teksti: Antti Kosonen, Ensihoidon lehtori / Saimaan AMK
Toimittaja: Erik Lydén