Järjestelmän ylpeys on täysin graafinen simulaatioympäristö, jota esimerkiksi poliisi voi käyttää erityisen vaativien tilanteiden harjoitteluun.

 

Viranomaiset ottavat Gurges Ateriksi kutsutun tietojärjestelmäkokonaisuuden haltuunsa pian. Kehittäjät ovat tehneet läpimurron sen useimpiin arvoituksiin. Parhaillaan pohditaan enää, mistä saada taas kerran lisärahoitusta. Gurges Aterin nielaisemaan 482 M€:n alkupääomaan on tarvittu useasti lisärahoitusta, nyt pitäisi saada äkkiä 1,7 miljardia jostain. Kaiken uskotaan järjestyvän, sillä järjestelmä pelastanee maailman.

Työnimellä Gurges Ater (lat.) kulkeva uusi järjestelmäkokonaisuus julkaistaan valtakunnallisesti ensi viikolla. Järjestelmän lopullista nimeä ei ole vielä tiedossa, sillä kehittäjän mukaan sitä keksimään ei ole voitu palkata mainostoimistoa puutteellisen rahoituksen vuoksi. Gurges Ater – tai kansanomaisemmin ”Musta aukko” – on kaikkien viranomaisten yhteinen tehtävänhallinta- ja ohjausjärjestelmä. Sitä kehittää 14000 hengestä koostuva moniammatillinen tiimi, jossa työskentelee pääasiassa eri viranomaisalojen osaajia – ensihoitajia, poliiseja ja palomiehiä.

Kehitysprojektia on syytetty jopa työvoimapulan aiheuttamisesta sillä, että tuhansia viranomaisia palkataan tuplapalkalla töihin opettelemaan basic-koodausta. ”Höpön löpön löö, tunnemme vastuumme”, jyrähtää hankkeesta vastaavan Cyberdyne Systems -yrityksen toimitusjohtaja ja brand manager Jarmo Schwartzenegger. ”Kukaan ei kuitenkaan huomioi säästöä, joka syntyy siitä tosiasiasta että järjestelmän käyttöön perehdytettäviä henkilöitä on meidän ansiostamme vähemmän”, hän jatkaa.

Tekijöidensä mukaan järjestelmä ”Yhdistää vallankumouksellisen tekoälyn helppoon käytettävyyteen ja mahdollistaa maailman, jossa yksikään talo ei pala, rikoksia ei tehdä eikä kukaan enää koskaan kuole”. Cyberdynen markkinointiosasto kieltäytyi kommentoimasta projektin mainoslausetta Aseman toimittajalle, mutta toimitusjohtaja Schwartzenegger totesi kuitenkin asiaan: ”Rima tarpeeksi korkealle niin tulee hyvää shittiä, niin minä asian näen.”

 

Tekijät alansa huippuosaajia

Valtavan työryhmän johtaja ja järjestelmän IT resource manufacturing general Toonus Lihas on latvialaissyntyinen kansainvälisesti tunnustettu IT-ammattilainen, joka tuotettiin johtamaan projektia kaukaa Suomenlahden takaa. Suomessa on pitkään keskusteltu Latvian kustannustehokkaasta järjestelmäkehittämisestä, joten valinta oli luonnollinen.

”482 miljoonan rahoitus ei Suomen olosuhteissa ole mitenkään riittävä minkään tietojärjestelmän kehittämiseen, joten olemme joutuneet sopeutumaan ja olemaan luovia”, Lihas voivottelee. Hänen mukaansa järjestelmän kehittäminen vie merkittävän siivun koko viranomaispalveluiden yhteenlasketusta budjetista, joten jo alkuvaiheessa huomattiin että järjestelmän käyttöön vaadittavien koneiden hankintaan ei enää jäänyt kenellekään rahaa. Tämän ongelman ratkaiseminen oli työryhmän ykkösprioriteetti ennen kuin riviäkään koodia oli naputeltu.

Pelastustoimi saa uudessa järjestelmässä käyttöönsä tekoälyn, joka antaa tilanteenmukaisia toimintaohjeita.

Pelastustoimi saa uudessa järjestelmässä käyttöönsä räätälöidyn tekoälyn, joka antaa tilanteenmukaisia toimintaohjeita.

”Ongelma ratkaistiin valitsemalla järjestelmän alustaksi yli 30 vuoden aikana vakiintunut ja vakautensa osoittanut järjestelmä: Commodore 64”, Lihas riemuitsee.

”Koska käyttöön vaadittava tekniikka voidaan kerätä uhkailun ja lahjonnan keinoin pääasiassa mummolan vintiltä ja harrastajien kaapeista, käyttöönottokustannukset on saatu poljettua todella alas”, hän jatkaa. Tietokoneista onkin annettu vastineeksi muun muassa omavastuulahjakortteja sairaankuljetukseen sekä riihikuivaa Monopolirahaa.

Järjestelmä kattaa kaikki Suomen viranomaiset sekä osan Ruotsia. ”Ruotsalaiset eivät tästä vielä tiedä, mutta pian tietävät”, Lihas virnistää. Riittävän kielituen laatiminen onkin ollut tärkeä osa kehitystyötä – tällä hetkellä järjestelmä tukee suomea, ruotsia, savoa ja stadia.

”Tamperetta kehitetään edelleen, mutta olemme törmänneet mahdollisesti ylitsepääsemättömään ongelmaan: tamperelainen r-kirjaimen ääntämys ei taivu tekstimuotoon”, Lihas huokaa. Asian ratkaisemiseksi on haettu 16 miljoonan euron lisärahoitusta, joka on onneksi jo alustavasti luvattu. Tällä rahalla lisensoidaan ongelmaa ratkaisemaan maailman kehittynein tekoäly, lähes 30 vuotta kehitystyön alla ollut Kalle Kotipsykiatri.

 

Ongelmia ratkaistaan kovaa vauhtia

Kehitysprosessi on ollut pitkä ja kivinen. Lihas onkin työryhmän johtajana ja myös ns. ”kasettilomalla” olevan general exception specialistin virkaatekevänä sijaisena joutunut ratkomaan merkittäviä ongelmia. ”Keskeisin ongelma on tällä hetkellä erityisesti operatiivisen toiminnan tukisovelluksen betatestaajilta tuleva jatkuva marina, että ohjelma ei lataudu riittävän nopeasti.” Käynnistysaika C-kasetilta ladattaessa on Lihasin mukaan hyvin maltilliset 15 minuuttia, joka on hänen mukaansa jopa hyvä tulos verrattuna esimerkiksi tällä hetkellä markkinoilla oleviin terveydenhuollon tietojärjestelmiin. Palaute on silti kitkerää. ”Eräänkin palautteen mukaan akuutisti sairaan potilaan hoidossa 15 minuuttia voi olla pitkä aika. Lisäksi jostakin ”täyden palamisen vaiheesta” tulee alituiseen muistuttelua”, Lihas huokaa.

Uusi järjestelmä ohjaa ensihoitajia akuuteissa hätätilanteissa vaihe vaiheelta antamaan tarkoituksenmukaisimman hoidon.

Uusi järjestelmä ohjaa ensihoitajia akuuteissa hätätilanteissa vaihe vaiheelta antamaan tarkoituksenmukaisimman hoidon.

Palautetta ei täysin allekirjoiteta. ”Vaikka olen IT-alan ammattilainen, ymmärrän erittäin hyvin myös viranomaistoimintaa. Ei asioiden tekeminen nopeasti ole tärkeintä, vaan se että ihmiset pelastuvat lopulta kaameilta kohtaloilta”, Lihas vakuuttaa. Latausongelman korjaamiseen saadun 12,6 miljoonan lisärahoituksen jälkeen ratkaisuja onkin kehitetty aktiivisesti: Latausvaiheeseen on lisätty muun muassa rauhoittavaa musiikkia ja odotuksen aikana järjestelmä näyttää kuvallisia elvytysohjeita.

Elvytysohjeiden lisääminen latausruutuun on koettu tarpeelliseksi, sillä kaikki yleisimmät defibrillaattorit tullaan yhdistämään järjestelmän tekoälyyn. Defibrillaatio on mahdollista vasta kun järjestelmä on varmistanut potilaan todella hyötyvän siitä. Lihasin mukaan suuressa kokonaisuudessa on aina tehtävä kuitenkin jonkinlaisia kompromisseja. ”Pieni odottelu ei ole mitään sen rinnalla, miten paljon uusi järjestelmä lisää potilasturvallisuutta”, hän hihkuu.

Mitä latausaikoihin tulee, tiimi on selvitellyt myös mahdollisuutta siirtyä 1541-diskettiaseman käyttöön. Esteenä on kuitenkin jälleen rahoituksen puute, joten 6,4 miljoonan euron lisärahoitus diskettiasemia varten on tällä hetkellä lausuntokierroksella ministeriössä.

 

 

Tulevaisuus lupaa massiivisia hyötyjä

Tulevaisuus on valoisa. Järjestelmää on sitouduttu kehittämään vuosia eteenpäin ja siitä on tarkoitus tehdä skaalautuva, useiden alustojen varassa toimiva jokaisen hengenpelastajan unelma.  ”Järjestelmästä tullaan tekemään tulevaisuudessa yhteensopiva myös Nintendo Gameboyn sekä Sinclair Spectrum 16K:n kanssa, jolloin käytettävä laitekanta laajenee entisestään”, Lihas kertoo. Hänen mukaansa Nintendo Gameboy -versio tulee käyttöön erityisesti niihin kenttäyksiköihin, joihin kuvaputkitelevision sijoittaminen on tilankäytöllisistä syistä mahdotonta. ”Erityisesti kenttäjohtajat ovat sananmukaisesti revenneet riemusta”, hän jatkaa.

Järjestelmä on herättänyt runsaasti myös kansainvälistä kiinnostusta. ”’Etsimme luonnollisesti järjestelmälle sponsoreita kaiken aikaa paikataksemme rajallista budjettia. Tallentaessamme järjestelmään erilaisia strategisia kohteita viranomaistoiminnan turvaamista varten, eräs merkittävä naapurivaltiomme kiinnostui projektista hurjasti”, Lihas iloitsee. Hänen mukaansa merkittäviä kustannussäästöjä saavutetaankin nyt mallilla, jossa mm. potilastiedot ja strategisten kohteiden tiedot sisältävät C-kasetit säilytetään Valko-Venäjällä sijaitsevassa varastossa. ”Jokainen voi vain kuvitella, miten paljon halvempaa varastotila siellä on”, Lihas huomauttaa.

Taktinen näkymä auttaa johtajia tilannekuvan hallinnassa.

Taktinen näkymä auttaa johtajia tilannekuvan hallinnassa.

”Meillä on upeita kehitysideoita jatkoa ajatellen, mutta jatkuva rahapula tuottaa stressiä ja paineita”, toteaa vuorostaan toimitusjohtaja Schwartzenegger. ”Digitalisaatio on päivän sana myös viranomaistoiminnassa. Sen tuottamat säästöt ovat biljoonia euroja.”

Järjestelmää voisi hänen mukaansa kehittää esimerkiksi siten, että ihmiset voisivat jatkossa pelastaa itse itsensä pelkästään tekoälyn avulla toimivaa tietokoneohjelmaa hyödyntäen.  ”Tähän kuitenkin Commodore 64 -alustan prosessoriteho on riittämätön. Tarvitsisimme vähintään Commodore Amigan päästäksemme tähän tavoitteeseen, mutta rahoituksen puute estää meitä tekemästä tätä digitaalista vallankumousta”, Schwartzenegger suree.

Cyberdyne Systems onkin parhaillaan valmistelemassa ministeriöön hakemusta 1,7 miljardin lisärahoituksesta.

Asema seuraa mustan aukon tilannetta aktiivisesti.

 

 

 


Leima puuttuu on Aseman vahvistamaton uutispalvelu.
Lukeminen omalla vastuulla.


Kuvat: Asema digital labs & www.mobygames.com. ”Bagitman” & ”Rescue Squad” (Aardvark / Muse Software).