Päijät-Häme tukee ensihoitajien kuntoa

By |2016-08-03T22:22:21+00:0003.08.2016|
Ensihoitaja Sannakaisa Marjamäki-Nieminen on yksi projektivastaavista PHSOTEYn Fyysisen toimintakyvyn seuranta- ja ylläpitoprojektissa. - Raskas ensihoito vaatii hyvää fyysistä kuntoa. Hyvällä ensihoitajalla on myös hyvä kunto eikä jokaista nosto- tai kantotehtävää varten kuulu pyytää palokuntaa avuksi, Marjamäki-Nieminen sanoo. (Kuva PHSOTEY)

Ensihoitaja Sannakaisa Marjamäki-Nieminen on yksi projektivastaavista PHSOTEYn fyysisen toimintakyvyn seuranta- ja ylläpitoprojektissa.
– Raskas ensihoito vaatii hyvää fyysistä kuntoa. Hyvällä ensihoitajalla on myös hyvä kunto eikä jokaista nosto- tai kantotehtävää varten kuulu pyytää palokuntaa avuksi, Marjamäki-Nieminen sanoo. (Kuva PHSOTEY)

Päijät-Hämeen Ensihoitokeskuksessa otetaan käyttöön Siv Aron kehittämän mallin mukainen fyysisen kunnon seurantajärjestelmä. Siitä on karsittu pois polkypyöräergometri, sillä resurssit eivät riitä.
Fyysisen kunnon kehittämisestä vastaava ensihoitaja Sannakaisa Marjamäki-Nieminen toivookin, että Päijät-Hämeen ensihoitajat voisivat saada oman liikunannaohjaajan.

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymän (PHSOTEY) Ensihoitokeskus ottaa tänä syksynä käyttöönsä Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen liikunnanohjaaja Siv Aron kehittämän fyysisen kunnon seurantamenetelmän. Aivan kokonaan kattavaa järjestelmää ei voida ottaa käyttöön, sillä siihen resurssit ja aika eivät riitä. Aron menetelmästä otetaan käyttöön lihaskunto- ja toimintarataosuus, pois jää polkupyöräergometri.
”Tähän valintaan päädyttiin, koska menetelmästä oli jo näyttöä Keski-Uudeltamaalta ja sitä ollaan kehittämässä valtakunnalliseksi menetelmäksi. Se myös selvittää ensihoitajan ergonomiaa ja puuttuu ilmeneviin ongelmiin”, kertoo fyysisen kunnon seuranta- ja ylläpitoprojektin vetäjä, ensihoitaja Sannakaisa Marjamäki-Nieminen.
PHSOTEY tekee fyysisen kunnon ylläpidossa ja kehittämisessä yhteistyötä Lahden amk:n fysioterapiaopiskelijoiden kanssa.

Ensihoitaja osallistuu kunnon seurantaan työajallaan tiimikoulutuspäivien ohjelman lomassa.
Mikäli suoritus on hyväksytty, tehdään uusi seuranta kahden vuoden kuluttua. Mikäli suoritus jää vajaaksi, ensihoitajaa ohjataan korjaamaan puutteet. Seuranta uusitaan puolen vuoden kuluttua.
Seurannasta laadittu suunnitelma sisältää seikkaperäiset toimintamallit, mitä tapahtuu missäkin tilanteessa. Pyrkimys on auttaa ensihoitajaa pysymään kunnossa ja näin vähentää tuki- ja liikuntaelimistön työtapaturmia ja niistä johtuvia poissaoloja. Rekrytoinnin yhteydessä seuranta on pakollinen mutta ei karsiva.


Positiivista ja negatiivista palautetta

Sannakaisa Marjamäki-Nieminen kertoo, että henkilöstö on suhtautunu testiin monella tavalla.
”Positiivista palautetta on tullut suomalaiseen malliin vähemmän. Positiiviseksi on nähty se, että työnantajaa kiinnostaa työntekijöiden toimintakyky, jonka myös koetaan kuuluvan ensihoitajan ammatilliseen osaamiseen.”
Negatiivisesti asiaan suhtautuvat edellyttävät kuntoilustaan palkkaa ja personal trainerin, jos työnantaja vaatii tiettyä kuntotasoa. Marjamäki-Niemisen mielestä työantajan ei tule maksaa palkkaa lenkkeilystä mutta työantajan tulisi tukea työntekijöidensä fyysisen toimintakyvyn kehittämistä ja ylläpitoa mahdollistamalla liikunnanohjaajan palvelut.
”Fyysisen kunnon seuranta tulisi nähdä voimavarana eikä testinä”, hän sanoo.

Teksti Marko Partanen

Lue myös Ensihoitajat pidetään kunnossa -juttu