”24 tunnin vuorot vaikea saavuttaa”

By |2016-08-16T22:31:15+00:0016.08.2016|

Etelä-Savon pelastuslaitoksen pelastusjohtaja Seppo Lokka vastaa henkilöstönsä antamaan kritiikkiin uudesta työajasta.

Etelä-Savon pelastuslaitoksen palomiehet kritisoivat voimakkaasti, kun heidän työaikansa muutettiin pois 24 tunnin työvuoroista. Pelastusjohtaja Seppo Lokka ymmärtää palomiehiä. ”Nyt mennään tällä mutta mikään ei ole kiveen hakattua.” Lokka kertoo muutoksesta oman näkemyksensä: 24 tunnin vuorot on jatkossa vaikea saavuttaa.

Etelä-Savon pelastuslaitoksen palomiehet siirrettiin toukokuussa pois 24 tunnin työvuoroista. Uusi 12 tunnin työvuoroista koostuva työrytmi on suututtanut palomiehet, jotka ovat olleet muutosta vastaan sen valmistelusta lähtien. Palomiesten mukaan väki on vihainen ja väsynyt – työilmapiiri on heikentynyt merkittävästi. ”Ymmärrän palomiehiä, olen itsekin ollut palomies. Heidän reaktionsa eivät yllättäneet”, pelastusjohtaja Seppo Lokka sanoo.

 

Henkilöstöä kyllä kuultiin

Palomiehet syyttivät Lokkaa yksipuolisesta valmistelusta, jossa palomiehiä ei haluttu kuunnella. ”Mielestäni tilaisuuksia järjestettiin lukematon määrä ja haimme paljon näkökulmia. Mikkelin kaupungin organisaatiossakin asia kävi kahteen otteeseen, jokaisessa työvuorossa järjestettiin työpaikkakokous sekä koulutuspäivä, jossa oli ulkopuolinen muutosvalmentaja. Lisäksi pidimme virallisen kuulemisen ennen päätöstä”, Lokka sanoo. Hän uskoo, että pettymyksen sisällä heistä tuntuu, että heitä ei olisi kuultu.

 

Lupakäytänteet lyhentävät vuoroja

Pelastusjohtaja Lokka näkee, että lyhyemmät työvuorot ovat tulevaisuutta. Hänelle vyyhti aukesi kolmesta työtuomioistuimen päätöksestä, jossa käsiteltiin työaikaa. ”Kysymys on hyvin yksinkertaisesta asiasta. Näyttää siltä, että uusien lupakäytänteiden puitteissa 24 tunnin työvuorot ovat kyllä edelleen mahdollisia mutta vaikeasti saavutettavissa”, hän toteaa. Lokan mukaan Aluehallintovirastolta on viime aikoina tullut sellaisia lupia, jotka näyttävät vievän työajan lyhentämisen suuntaan.

”Lupaehto on selkeytynyt ja se tarkoittaa sitä, että kun on vähänkin isompi ja vilkkaampi paikka, niin ensihoito ei mahdu 12 tunnin aktiivityöaikaan.” Lokka on tietoinen Pohjois-Karjalan pelastuslaitoksen tuoreesta 24 tunnin työvuoron sallivasta poikkeusluvasta. Hän arvioi, että työnantajan on kuitenkin hankala käyttää sitä, sillä kaikkien on hoidettava töitä koko ajan.

 

Ensihoito edellä isompaan

Lokka sanoo, että pelastustoimea viedään ensihoito edellä viiteen isompaan laitokseen, sillä uusi aluejako on tehty yliopistosairaala-alueiden mukaiseksi.

”Pelastustoimen järjestämislain esitysluonnokseen on kirjattu, että pelastustoimen palveluita pystytään tuottamaan ensihoidon kanssa. Kun ajatellaan kotiin vietäviä palveluja, pelastuspuolenkin aktiivityöstä tulee enemmän ympärivuorokautista”. Lokka näkeekin palomiehet yhä useammin ensihoidon kanssa tekemässä kotiin vietäviä palveluja varsinkin harva-asutusalueella. ”Palveluiden järjestäminen tulee vaikeutumaan 2020-luvulla, kun vapaaehtoispalokuntien väki vanhenee. On hyvä, että saadaan ensimmäiset auttavat kädet nopeasti paikalle”, Lokka sanoo. Hän luonnehtii tätä hybriditoiminnaksi.

Pelastusjohtaja Lokan mukaan uusi tilanne on jopa mahdollisuus pelastustoimelle; sillä voidaan vastata myös Suomen hallituksen pelastustoimen järjestämisestä tekemään esitysluonnokseen, jossa haetaan tehokkuutta. ”Meillä on mahdollista jopa parantaa palvelua. Voimme palkatulla väellä yhä suuremmalla alalla kattaa toimintaa”, hän kertoo.

 

”Työssä täytyy olla järkeä”

Etelä-Savon pelastuslaitoksella lyhyemmillä työvuoroilla halutaan nimenomaan kehittää toimintaa. ”Koulutusta järjestyy paremmin, voidaan hakea painopisteitä ruuhkaisimpiin ajankohtiin ja toimintojen vastuuhenkilöitä voidaan siirtää joustavammin”, Lokka perustelee. Henkilöstö onkin kiinnittänyt huomion juuri painopisteiden tekemiseen, väki kun uudessa työaikamallissa ei tahdo riittää edes minimin löytämiseen. ”Tämä varmasti pitää paikkansa, sillä uusi työaika on ollut käytössä vasta kesäloma-ajan. Eikä muutkaan asiat vielä toteutunut ole, sillä tämä ei ole vielä valmis. On paljon kehitettävää”, Lokka sanoo. Päivävuoroissa, kun ihmiset ovat töissä ja koulussa, pelastusjohtaja näkee miehistönsä ihmisten iholla. Muutoksen tuomien uusien töiden täytyy olla kuitenkin järkeviä. ”Emme paukuta rautaa paukuttamisen ilosta”, Lokka sanoo.

 

”Hyvä aika edetä”

Vaikka pelastustoimi on muutoksen kourissa, pitää pelastusjohtaja Lokka ajankohtaa hyvänä siirtyä lyhyempiin työvuoroihin – siltikin, vaikka henkilöstö saadaan muutoksella raivon valtaan. ”Minun mielestäni nyt ei ole huono aika aloittaa, vaan muutos on aika tehdä nyt, että päästään harjoittelemaan. Jos muutos tehtäisiin täysin uudessa tilanteessa, se olisi vieläkin dramaattisempi”

 

Sama rytmi koko taloon

Kun oli selvää, että 24 tunnin työvuorot eivät enää jatku, palomiehet esittivät Lokalle kahta muuta kahden vuoron työrytmiä kuin minkä hän sitten päätti ottaa käyttöön. ”12 tunnin työvuorot painoivat vaakakupissa paljon siksi, että meillä ensihoito tekee jo sitä työrytmiä. Nykyinen malli mahdollistaa pelastustoimen ja ensihoidon ristiinkäytön parhaiten”, hän toteaa. ”Olemme myös päällystön kanssa kokeilleet monia kaksivuoromalleja, joten niistäkin oli hyvin kokemusta”. Lokka pitää ilmiselvänä, että lyhyemmät työvuorot tulevat yleistymään, kun pelastustoimi integroituu ensihoitoon.

 

Ei tuuliviiri-käännöksiä

Lokka ei tietenkään halua henkilöstönsä kanssa sotaa, vaan keskusteluyhteyden. ”Suurin viisaus on tekijöillä itsellään, miten työtä voidaan kehittää”, hän sanoo. Pelastusjohtaja onkin saanut viestiä, että viimeinen 12 tunnin mittainen yövuoro on melko raskas. ”Täytyy kuitenkin katsoa ja kerätä vähän enemmän kokemuksia, tuuliviirinä emme heti vaihda suuntaa”.

Lokka haluaakin perehtyä palomiesten työvuoroista palautumiseen. Etelä-Savon pelastuslaitos on mukana Työterveyslaitoksen työaikatutkimuksessa, joka alkaa pian. ”Siinä mennään palomiesten työstä palautumisessa entsyymitasolle”, Lokka selvittää. Tutkimuksessa tarkastellaan työn kuormittavuutta: mitkä rytmitykset sopivat parhaiten ja miten mistäkin rytmityksestä palaudutaan. Tarkoitus on hakea asialle tieteellinen peruste. ”Nyt käytössä oleva malli ei ole kiveen hakattu. Jos se on mahdoton palomiehen palautumisen kannalta, on nöyrästi katsottava mikä on järkevää”, Lokka sanoo.

Pelastusjohtajan mukaan nyt tehdyllä päätöksellä edetään eteenpäin ja joskus voi olla uuden päätöksen aika.

”Olemme nyt isojen asioiden äärellä. Aina on kyse siitä, että noudatetaan valtakunnallisia sopimuksia ja voimassa olevaa lainsäädäntöä”.


Teksti Marko Partanen

Lue aiheeseen liittyvä  ”Kello käy vihaista työaikaa” -juttu tästä.