Kolaripotilas – sooloilu ei auta

By |2016-07-29T09:20:47+00:0025.07.2016|

SAASTAMOINENLiikenneonnettomuuksissa auttaminen on viranomaisten yhteistyötä. Ei kannata sooloilla, jos yhteistyökumppaneita on paikalla. Asioita voi esittää mutta niistä ei kannata pitää kiinni kynsin hampain, ellei ole täysin varma. Kaikkien, varsinkin nykyaikaisimman tiedon omaavan, osaamista tarvitaan, sanoo Mikko Saastamoinen.

Liikenneonnettomuustilanteessa kolariautosta pelastaminen on yhteistyötä. Pelastajilla ja ensihoitajilla saattaa molemmilla olla tietoa, jota toinen ei tiedä, mikä on potilaan kannalta hyödyllistä. Toisen aloittamaa työtä ei kannata keskeyttää eikä viedä omaa näkemystä jääräpäisesti läpi keskustelematta.
Vaikka traumapotilaalla on tunnetusti kiire, ei hänellä ole niin kiire, etteikö hän ehtisi auttajien lyhyttä yhteenvetoa odottamaan. Minuutin, parin mittaiseen rauhoittumiseen ja oikean toimintataktiikan luomiseen on aina aikaa, varsinkin kun väärä tai virheellinen toimintataktiikka saattaa vammauttaa altistuneen loppuelämäkseen.


Ensimmäisenä paikalla

Ensimmäisen yksikön tulee muistaa oikea toimintataktiikka. Kun altistunut on vielä autossa sisällä, kannattaa häneltä kysyä: miksi olet vielä autossa?
Kun altistunutta kehotetaan itse nousemaan autosta, hän saattaa kerätä viimeiset voimansa ja nousta ylös kivuista huolimatta – ehkä hän silloin nousee seisaalleen viimeisen kerran.
– Autossa istuvan potilaan tilaa ei tule arvailla eikä vähätellä, vaikkei hän puristuksissa olekaan, liikenneonnettomuuksiin perehtynyt, Etelä-Karjalan pelastuslaitoksen vuoromestari Mikko Saastamoinen sanoo.
Hänen mukaansa jo altistunutta ei tulisi auttaa nousemaan autosta tai auttaa kävelemään, sillä siihen on syynsä, miksi hän ei niitä spontaanisti tee.

Potilas saattaakin vähätellä omaa tilaansa mutta ammattilaisen tulisi osata tunnistaa tilanne.
Myös ensihoitajien tulee tietää, että henkilöauton rakenteiden raivaamiseen kuluu osaavilta palomiehiltä vain minuutteja eikä kymmeniä minuutteja.
– Kaikkien on myös ymmärrettävä, että nykyaikaiset ajoneuvot ovat kestävämpiä kuin aiemmin, ajoneuvot säilyttävät muotonsa vielä 90 km/t:n törmäyksessä mutta ihminen ei ole yhtään aiempaa kestävämpi, Saastamoinen sanoo.
Kolariautossa altistunut on saattanut saada vammoja törmäyksessä, vaikka ajoneuvossa ei juuri vaurioita olisikaan.


Ajan hermolla

Saksassa Heitersheimin Rescue days -tapahtumassa päästiin raivaamaan tuoreita autoja. Mikko Saastamoisen pelastusryhmä on tehnyt kuvassa olevan raivauksen myös todellisella tehtävällä. Aikaa siihen kului 10-15 minuuttia. (Kuva Mikko Saastamoinen)

Saksassa Heitersheimin Rescue days -tapahtumassa päästiin raivaamaan tuoreita autoja. Mikko Saastamoisen pelastusryhmä on tehnyt kuvassa olevan raivauksen myös todellisella tehtävällä. Aikaa siihen kului 10-15 minuuttia. (Kuva Mikko Saastamoinen)

Saastamoinen käy opettamassa liikenneonnettomuuspelastamista ensihoidon oppilaitoksissa ja monilla työpaikoilla. Hän seuraa asioita tarkasti niin ulkomailla kuin Suomessakin. Hän törmää tämän tästä tilanteeseen, missä huomaa, että täydennyskoulutukselle olisi tarvetta.
– Tilannetta pitää osata lukea; kuinka monta altistunutta autossa on, mikä on törmäysenergia ja missä asennossa auto on. Niistä voidaan päätellä, mikä on paras tekniikka ja taktiikka pelastamiselle, Saastamoinen sanoo.
Ei ehkä kannattaisi puhua irrottamisesta, sillä potilas voi hyötyä ajoneuvon raivaamisesta ja rangansuuntaisesta evakuoinnista, vaikka hän ei kiinni tai puristuksissa olisikaan.


Suoja-auto turvaa onnettomuuspaikan

Sinivilkut päällä moottoritien pientareella olleen ambulanssin perään törmättiin muutama vuosi sitten 4-tiellä. Ambulanssia ei huomattu, vaikka sinivilkut loimuttivat ja oli pimeää. Toisessa tapauksessa onnettomuuspaikkaa suojaamaan ajettua säiliöautoa päin ajettiin, vaikka oli valoisaa.
Ihmiset keskittyvät joskus ajaessaan toisarvoisiin asioihin. Tällöin poikkeavaakaan tilannetta tiellä ei havaita.
On turha kuvitella, että maassa vilkkuva valo, liikenteenohjauskartio tai kirkkaasti palava valomasto olisivat autuaaksi tekeviä tekijöitä. Kaikki mahdolliset turvatoimet tarvitaan. Yksi sellainen on vapaana oleva tukiyksikkö, vaikkapa säiliöauto tai nostolava-auto. Tukiyksikkö voidaan helposti irrottaa onnettomuuspaikan suojaamistehtävältä, jos tärkeämmäksi arvioitu tehtävä sitä vaatii. Auttajien työn ja potilaan turvaaminenkin on tärkeää.

Teksti Marko Partanen