Kello käy vihaista työaikaa

By |2016-08-16T22:56:41+00:0031.07.2016|
Etelä-Savon pelastuslaitoksella vaihdettiin pelastushenkilöstön työaika. Pidetyt 24 tunnin työvuorot vaihdettiin ei-pidettyyn pätkittyyn malliin.

Etelä-Savon pelastuslaitoksella vaihdettiin pelastushenkilöstön työaika. Pidetyt 24 tunnin työvuorot vaihdettiin ei-pidettyyn pätkittyyn malliin.

Palomiesten työaika vaihdettiin vastoin heidän tahtoaan Oulu-Koillismaalla. Huonojen kokemusten jälkeen siellä palattiin vanhaan ja pidettyyn työaikaan.
Etelä-Savossa yritettiin keksiä samanlainen huono pyörä uudestaan. Kahdessa kuukaudessa sillä on poljettu henkilöstö väsyneeksi ja vihaiseksi.

 


Etelä-Savon pelastuslaitos otti palomiehiltä viime toukokuussa pois 24 tunnin työvuorot. Tilalle se määräsi 12 tunnin työvuorot, jotka rytmitetään siten, että kahta aamuvuoroa seuraa kaksi yövuoroa, minkä jälkeen tulee vapaajakso.
Henkilöstö tyrmää uuden työrytmin, siitä on tullut jokapäiväinen puheenaihe.
”Tämä on otettu huonosti vastaan. Nykyinen työaika on rankempi, sillä fyysinen lepo jää vähemmälle”, Mikkelin paloaseman ylipalomies Heli Hyttinen sanoo.
Hänen mukaansa henkilöstö ei ymmärrä, mitä positiivista uusi työaika on saanut aikaan. Uudistuksen runsaat varjopuolet ilmenevät heikentyneenä työilmapiirinä ja henkilöstön jaksamisongelmina.


Vain vahinkoa

”Uudella työajalla ei ole saavutettu kuin huono ilmapiiri. Minkäänlaista työtehon lisää sillä ei ole saavutettu eikä uusia töitä ole osoitettu”, Mikkelin paloasemalla ylipalomiehenä ja luottamusmiehenä työskentelevä Vesa Olkkonen kertoo.
Heli Hyttisen kokemukset ovat samanlaiset.
”Ajamme samat keikat, teemme samat huollot ja käymme samat koulutukset.”
Hyttinen kertoo, että ansiot jakautuvat epätasaisesti varsinkin lomakuukausina. Vaikka ansioiden pitäisi tasoittua pitkällä aikavälillä, niin palkkatason heittely aiheuttaa taloudellista huolta.

Uutta työaikaa perusteltiin nimenomaan sillä, että töitä voidaan tehdä tehokkaammin ja esimerkiksi yöaikana enemmän, jolloin pelastuslaitoksen tuottavuuden pitäisi parantua.
”En ymmärrä miten tällä saadaan tuottavuutta tuotua”, Hyttinen ihmettelee.
Ilta-aikana on lähinnä harjoiteltu aiempaa enemmän ja tehty akuutit huollot mutta muuhun työajan vaihto ei ole vaikuttanut.

"Toivottavasti tilanteemme herättäisi pelastuksen työntekijöitä ja työnantajia näkemään miten meillä asiat oikein on, palomies Timo Suoninen sanoo. Hän kirjaisi 24 tunnin työajan KVTESiin, niin se ei kuuluisi enää AVIn alle.

”Toivottavasti tilanteemme herättäisi pelastuksen työntekijöitä ja työnantajia näkemään miten meillä asiat oikein on, Timo Suoninen sanoo.
Hän kirjaisi 24 tunnin työajan KVTESiin, niin se ei kuuluisi enää AVIn alle.

Savonlinnan paloasemalla on mikkeliläisten kanssa yhteinen näkemys. Palomies ja luottamusmies Timo Suonisen mukaan pelastusjohtaja kertoi uuden työajan mahdollistavan myös ne työt, joita ei vanhalla työajalla ehditty tehdä.
”Kysyimme kolme eri kertaa: Mitkä ovat ne työt, jotka ovat jääneet tekemättä? Emme saaneet millään kerralla mitään vastausta”, ihmettelee Savonlinnan paloasemalla työskentelevä Suoninen.


Työteho on hiipunut

Hyttisen, Olkkosen Ja Suonisen mukaan työteho on tavoitteen vastaisesti hiipunut.
”Keväällä kun oli pitkiä maastopaloja ja päivävuorot menivät ylitöiksi, piti miettiä syökö vai eikö vai mitä tekisi – kun jo piti käydä nukkumaan. Siinä kävi niin kierroksilla, ettei saanut välttämättä edes nukuttua kunnolla”, Hyttinen sanoo.
Uudessa työajassa kertyy helpommin univelkaa, mikä vaikuttaa vireystilaan.
”Yksikin huonosti nukuttu yö kostautuu seuraavissa työvuoroissa. Kaunis ajatus tässä uudistuksessa on varmaankin ollut, että 12 tunnin työrupeaman pitäisi keventää 24 tunnin rasitusta. Se ei kuitenkaan tällä mallilla toteudu”, Hyttinen toteaa.
Olkkonen kertoo, että uudistus käy erityisesti lapsiperheiden voimille, sillä nukkuminen jää edelliseen työrytmiin verrattuna vähemmälle.
”Uusi työaika sitoo meidät työpaikalle kuutena peräkkäisenä viikonloppuna, mikä vaikuttaa suuresti siviilielämään”, Hyttinen lisää.

Jätkien naamat kertovat

Suoninen on Savonlinnan paloasemalla pannut merkille, että tekeminen on nyt erilaista.
”Kun tunnen jätkät, näen naamasta, että prosessi on vaikuttanut työhyvinvointiin ja vireystilaan. Henkinen ja fyysinen jaksaminen on koetuksella.”
Savonlinnan paloasemalla kävi työpsykologi. Hänen mukanaan lähti työnantajalle varsin selkeä viesti kaksivuororytmin toimimattomuudesta ja kuormittavuudesta.
”Pahoin pelkään, että viesti hautautuu kansionpohjalle, vaikka toivon tietenkin, että viesti työpahoinvoinnista menisi perille asti.”

 

Etelä-Savon paloasemilla on miehistön mukaan vaikeuksia saada nostolava-autoja ja säiliöautoja liikkeelle, koska uusi työaika toi tullessaan henkilöstöpulan.

Etelä-Savon paloasemilla on miehistön mukaan vaikeuksia saada nostolava-autoja ja säiliöautoja liikkeelle, koska uusi työaika toi tullessaan henkilöstöpulan.

Vuorovahvuus heikentynyt

Ylityöt päivävuorojen jälkeen ovat lisääntyneet ja henkilöstöä tarvitaan nyt lisää tekemään samat työt kuin ennen. Rahaakin kulunee enemmän.
Suoninen kertoo, että aiemmin 1+3 -henkisen höökin lisäksi on ollut yksi henkilö nostolavaa ja säiliöautoa varten. Aiemmin oli harvakseltaan tilanne, jossa tukiyksikköä ei pystytty miehittämään. Nykyään tukiyksikön seisottaminen on ennemmän sääntö kuin poikkeus. Riskit ja hälytysmäärät eivät silti ole vähentyneet.

”Sijaistarpeessa miehiä vyörytetään vapaalta töihin, jolloin tekijälle kuuluu antaa vapaata, taas syntyy aukko, mikä saa aikaan lumipalloefektin. Jos on tarkoitus tehostaa pelastustoimen työtä, niin eikö myös palvelun pitäisi silloin tehostua? Ei tämä työaika millään lailla sitä ole tehnyt”, Suoninen kertoo.
Uuden työajan voimaantulon jälkeen neljä palomiestä on vaihtanut työpaikkaa. Kolme heistä on vesisukeltajia. Uuden työajan aikana on vesisukellusvalmiuttakin karsittu.
”Enää emme pidä jatkuvaa vesisukellusvalmiutta yllä. Se on erikoista, sillä alueella on paljon vettä, Savonlinnassakin 38% pinta-alasta”, Suoninen päivittelee.

 

Ylipalomies Vesa Olkkonen kertoo, että hänellä jäi arkivuorossa hoidettava työ kesken, seuraava arkivuoro tulee reilun kahden viikon kuluttua. "Tämä on tätä uuden työajan tehokkuutta", Olkkonen kuittaa.

Ylipalomies Vesa Olkkonen kertoo, että hänellä jäi arkivuorossa hoidettava työ kesken, seuraava arkivuoro tulee reilun kahden viikon kuluttua.
”Tämä on tätä uuden työajan tehokkuutta”, Olkkonen kuittaa.

Painopiste ei toteudu

Alkuperäissuunnitelman mukaan henkilöstöllä piti alkaa teettämään kiireiseksi arvioituina aikoina painopistetyövuoroja, toistaiseksi yhtään painopistetyövuoroa ei ole teetetty.
”Niitä ei voida tehdä, koska työvuorot on vedetty kaikki minimiin, ei ole väkeä millä tehdä painopistevuoroa. Kerran kun ei ollut ottaa ketään töihin, yksi mies kävi tekemässä oman pitkistä työjaksoista kertyneen tasoitusvapaansa ylitöinä”, Olkkonen ihmettelee.

Hän kertoo, että uusi työrytmi on henkilöstöpulassaan heikentänyt pienten ympäristökuntien kuten Mäntyharjun, Kangasniemen ja Juvan palvelutasoa.
”Niistä siirretään ainoita päivystäviä ammattilaisia Mikkeliin paikkaamaan henkilöstöpulaa.”
Suonisen mukaan sama tilanne on Savonlinnassa ja sen ympäristökunnissa.


Erikoinen valmistelu

Luottamusmies Vesa Olkkonen kertoo uuden työajan oudosta valmistelusta.
Etelä-Savon pelastuslaitoksen pelastusjohtaja Seppo Lokka kysyi keväällä 2015, että jatketaanko vuorokausirytmiä vai siirrytäänkö kahteen vuoroon?
”Vastasimme, että jatketaan vuorokausirytmiä ja asia jäi siihen. Keskustelu kesti puoli minuuttia.”

Syksyllä 2015 asiaan palattiin. Pelastusjohtaja ilmoitti, että työnantaja harkitsee kahteen vuoroon siirtymistä.
”Me ilmoitimme, että kannatamme vuorokausirytmiä. Neuvottelu jatkui luottamusmiespöydässä mutta päätös oli jo käytännössä tehty”, Olkkonen arvelee.
Palomiehet eivät allekirjoittaneet pelastusjohtajan muutostarpeelle esittämiä perusteita.
”Ammuimme kaikki perusteet alas ja selitimme oman kantamme maalaisjärjellä mutta sitä ei haluttu kuunnella”, Suoninen sanoo.

Pian työnantaja ilmoitti, että pelastuslaitoksella siirrytään kahteen vuoroon.
”Sanoimme, että YT-neuvotteluja ei ole käyty ja tämä on sen suuruinen asia, että ne pitäisi käydä. Sitten henkilöstö kuultiin kiireellä”, Olkkonen kertoo.

Uuteen työaikaan oli määrä siirtyä jo joulukuussa 2015, vaikka paikallinen sopimus vuorokausirytmistä oli vielä voimassa. Se piti irtisanoa ensin, joten uuteen työaikaan voitiin siirtyä vasta toukokuussa 2016.

”Ehdotimme työajaksi kahdeksan tai yhdeksän tunnin mittaista päivävuoroa ja 15 tai 16 tunnin mittaista yövuoroa mutta työnantaja päätti, että ryhdytään tekemään 12 tunnin mittaisia työvuoroja sekä aamulla että illalla”, Olkkonen sanoo.
Henkilöstöä on kyllä kuultu mutta heistä tuntuu siltä, että heidän näkemyksillään ei ole ollut mitään merkitystä.

Teksti Marko Partanen

Lue pelastusjohtaja Seppo Lokan kommentit jutusta ”24 tunnin vuoroja vaikea saavuttaa.”