Asema vihittiin – palkitut auttajat mukana

By |2016-08-20T22:17:36+00:0028.07.2016|

Asema vihittiin käyttöönsä heinäkuun 28. päivänä. Juhlapuhujiksi kutsuttiin Vuoden ensihoitaja, Vuoden palomies ja Vuoden poliisi. Aikaa puheen valmisteluun annettiin todella vähän. Kaikki vastasivat haasteeseen – kuin välittömästä lähtövalmiudesta.


Tervetuloa Aseman vihkiäisiin!
Meillä on täällä punainen matto, purtavaa ja kovan tason juhlapuhujia, jotka ovat huomionosoituksensa ansainneet.
Aseman vihitään käyttöönsä arvokkaassa seurassa. Silti avauspuheenvuoro on pakko antaa ensimmäisenä Aseman rahvaalle, päätoimittaja Erik Lydénille.

Hyvä vuoden ensihoitaja, hyvä vuoden palomies, hyvä vuoden poliisi ja arvoisat lukijat.

Kiitos, että olette saapuneet virtuaalisen aseman virtuaalisiin vihkiäisiin. Erityiskiitos juhlapuhujille, jotka ottivat tehtävänsä vastaan niin sanotusti käsipystynynä. Asemalta lähestyttiin heitä puoliltapäivin ja todettiin, että puhe muuten esitetään illalla. Asiaa ei helpottanut se, että pyyntöhetkellä Vuoden poliisi oli töissä kentällä, Vuoden palomies autolla Virossa ja Vuoden ensihoitaja mökkiaskareissa ilman tietokonetta. Mutta kun kyse oli virtuaalisen Aseman virtuaalisista vihkiäisistä, kaikki halusivat, että se onnistuu.

Tänään tällaisten heittäytymisten edessä on avattu verkkosivusto asema.eu. Aseman henkilöstö ei voi muuta kuin kiittää ja kääriä hihat, sillä tarkoitus on saada jatkossakin tarinoita laajalta viranomaiskentältä.

Aseman rakentaminen on ollut nopea prosessi, ideasta käyttöönottoon edettiin nopeassa tahdissa. Se oli vähän niin kuin kiireiselle tehtävälle lähtiessä mutta kun asiaan päästiin käsiksi, se hoidettiin huolellisesti loppuun asti. Vaikka haluammekin, että perästä kuuluu, niin emme sitä, että perästä kuuluu huonosti tehdyn työn takia.
Voisin luonnehtia, että tämä oli normaalien älyttömien päähänpistojemme seassa jotain poikkevaa, jota lääkäri ei diagnosoinut aivoprosessiksi.

Hyvät lukijat, asiaan, nimittäin Teidän asiaan. Aseman Lokikirja on sellainen, johon kuka tahansa voi kirjoittaa aseman väen kokemuksista. Tekstit voivat olla vaikkapa blogimaisia ja me autamme tarvittaessa kirjoitusasussa. Olisikin mielenkiintoista saada aikaiseksi kattava loki kaikesta kentällä tapahtuneesta ja vieläpä kenttätekijän omin sanoin. Puheenaiheet, jotka viranomaiskentällä vellovat, voidaan peruuttaa keikalta tullessa tämänkin aseman talliin. Nosto-ovi on aina raollaan.

Tahdomme Aseman kannustavan kaikkia kirjoittamaan kaikkea: blogeja, juttuja tai vaikkapa opinnäytetyötekstejä. Asema julkaisee ne. Kirjoitusasussa pyrimme loppuun saakka kunnioittamaan alkuperäisteosta.
Ottakaa pyrkimyksemme vastaan varauksetta ja vilpittömästi, niin olemme heti samalla aaltopituudella.

Nostakaamme nyt virtuaalinen malja, joka sisältää virtuaalisesti kuohuvaa kuplajuomaa.
Julistan tämän Aseman avatuksi.

 

Nuorisopoliisin työstä Vuoden poliisin tunnustuksen saanut ylikostaapeli Toni Reinikainen tunnetaan "kostaapeli Reinikaisena". Hän tahtoo tutustua työnsä puolesta nuoriin jo alakoulussa ja hyvissä merkeissä. (Kuva Poliisi)

Nuorisopoliisin työstä Vuoden poliisin tunnustuksen saanut ylikostaapeli Toni Reinikainen tunnetaan ”kostaapeli Reinikaisena”.
Hän tahtoo tutustua työnsä puolesta nuoriin jo alakoulussa ja hyvissä merkeissä. (Kuva Poliisi)

Vuoden poliisi Toni Reinikainen:
”Tuntekaamme toisemme paremmin”

Työskentelen poliisina Mikkelissä ja asustelen siitä 50 kilometrin päässä Kangasniemellä, jossa toimin sivutoimisesti vanhempana sammutusmiehenä. Kun menen poliisina toisen viranomaisen tontille tarvitsen sivutoimiluvan, joka ei tule kuin Manulle illallinen.
Viimeisintäkin parin lauseen mittaista sivutoimilupahakemusta jouduin perustelemaan kolmisivuisella esityksellä.
Lupa tuli mutta ensivastetta ja varallaoloa en saa tehdä, lähden auttamaan mikäli esitiedoissa ei ole mitään mikä voi aiheuttaa eturistiriitaa.

Viranomaiset tarvitsevat työympäristön, jossa he voivat lähestyä toisiaan vapautuneesti.
On tärkeää, että viranomaiset tuntevat toisensa. Yhteisöllisyyttä ei voi liikaa korostaa.
Viranomaiset voivat tavata vapaallakin, siitä on hyviä omakohtaisia kokemuksia.
Hyviä perinteitä meillä päin ovat olleet Virve-risteilyt poliisin, ensihoidon pelastustoimen ja sairaalan ensiavun kesken. Työvuorolistojen laatijatkin ovat olleet mielissään, kun linja-autolasti ei täyty yhdestä talosta.
Olemme pitäneet myös kesäkisoja, viimeksi sen isännöi pelastuslaitos. Laskeutumisen ja savusukelluksen jälkeen mentiin kimpassa saunaan.
Tällaiset tapaamiset ovat tuoneet lisää kaverisuhteita ja pystymme hymyilemään vapautuneesti toisillemme.
On paljon helpompi keikkapaikalla mennä kysymään mitä on tapahtunut, kun on jo valmiiksi tuttu.
Ja vaatimattomallakin liikenneonnettomuustehtävällä voi käydä naapuria tervehtimässä, vaikka tilanteen hoito ei sitä vaatisikaan. Voitaisiin reilusti käydä katsomassa mitä nimilapussa lukee ja naamat tulisivat samalla tutuiksi.
Ensihoitajat, poliisi ja palomiehet voisivat tuntea toisensa paremminkin.

 

Ylipalomies Vesa Nurminen on kehittänyt suomalaista eläinpelastustyötä ja toiminut siinä parinkymmenen vuoden ajan. Palokunnassa jotain erikoista tehnyt henkilö merkitään nopeasti ja hänet nimetään. Nurmista kutsuttiin "Pulu ykköseksi". (Kuva Marko Partanen)

Ylipalomies Vesa Nurminen on kehittänyt suomalaista eläinpelastustyötä ja toiminut siinä parinkymmenen vuoden ajan. Palokunnassa jotain erikoista tehnyt henkilö merkitään nopeasti ja hänet nimetään. Nurmista kutsuttiin ”Pulu ykköseksi”. Hän työskentelee Helsingin pelastuslaitoksella.
(Kuva Marko Partanen)

Vuoden palomies Vesa Nurminen:
”Hyvää kehitystyötä ei pidä jyrätä”

Pelastustoimessa on tulossa suuret muutokset.
Se näkyy tässäkin tilaisuudessa, kun asema on viety verkkoon.
Ihan kaikkea ei kuitenkaan verkossa voi hoitaa, meidän alamme on sellainen.
Tuleva viiden pelastuslaitoksen kokonaisuus on hyvä mahdollisuus mitta sen voi myös pilata.
Siksi edellisestä muutoksesta on otettava opit irti. Minusta näyttää nyt siltä, että vauhti on liian kova.
Isoissa laitoksissa pienet jäävät helposti jalkoihin. Pienissä laitoksissa tehdään kuitenkin hyvää kehitystyötä, mikä pitää saada talteen. Niitä ei pidä jyrätä.
Koen oman eläinpelastussektorini pieneksi mutta kokonaisuuden kannalta tärkeäksi osaksi. Asiakkaat ovat ottaneet sen hyvin vastaan. Se näkyy asiakaspalautteissa mutta valitettavasti ei päättäjien pöydällä. Pelottaa, että eläinpelastus unohdetaan, kun ryhdytään valitsemaan mihin porukka riittää ja mihin ei.
40 vuoden näkemyksellä totean, että pelastuslaitoksella me emme valitse mitä eläinlaji. autetaan ja mitä ei. Pikkutytön marsu on pikkutytölle yhtä tärkeä kuin siitossonni tilalliselle. Niiden rahallinen arvo on erilainen mutta me toimimme inhimillisesti, sillä suru tulee molemmille.
Hyvämaineinen eläinpelastus on pieni palanen kokonaisuutta. Valikoimalla näitä tehtäviä, voimme vaarantaa paljon. Voimme hukata luottamuksen.
”Kiitos, että tulette auttamaan pulassa olevia eläimiä” ei ole harvinainen palaute.

 

Ensihoidon lehtori Juhani Seppälä valittiin Vuoden ensihoitajaksi tänä keväänä. Hänen kädenjälkensä näkyy sosiaalisten hätätilanteiden hotamisessa. Seppälä työskentelee Kymenlaakson amk:ssa, Kotkassa. (Kuva Hanna Raijas/Framepage)

Ensihoidon lehtori Juhani Seppälä valittiin Vuoden ensihoitajaksi tänä keväänä. Hänen kädenjälkensä näkyy sosiaalisten hätätilanteiden hoitamisessa.
Seppälä työskentelee Kymenlaakson amk:ssa, Kotkassa.
(Kuva Hanna Raijas/Framepage)

Vuoden ensihoitaja Juhani Seppälä:
”Lomailee se Vuoden ensihoitajakin”

Tiivis ensihoidon opetuskevät on takana ja loma vahvasti mielessä. Opetusten ohella Kymenlaakson ammattikorkeakoulussa oli muutakin mielekästä ajateltavaa. Ambulanssisimulaattorihanke on vienyt kaiken liikenevän ajan jo viimesyksynä lähtien. Hanke myös hieman viivästytti lomalle lähtöä, kun julkista hankintakilpailua edellytti simulaattorin liikealustan ja ajo-ohjelmiston tuottajan valinta. Hyvin kaikki kuitenkin onnistui ja saimme huippuyrityksen ambulanssisimulaattorin tärkeimpien osa-alueiden tuottajaksi. Sitä mukaan, kun hanke etenee, myös Asema julkaisee siitä lisää tietoa.

Loma alkoi heti mukavalla yllätyksellä, kun mökkikuntani Mäntyharjun laajalevikkisen paikallislehti Pitäjänuutisten toimittaja soitti ja halusi tehdä lehtijutun Vuoden ensihoitajasta. Kovasti toimittajaa kiinnosti ensihoito ja mietteet siitä, miten näen SOTE-uudistuksen vaikuttavan ensihoitoon.

Tottahan on se, että sairaanhoitopiirit ovat saaneet alueensa ensihoidon toimimaan hyvin sekä ovat kehittäneet toimintaa myös paljon laajemmin, mitä terveydenhuoltolaki tällä hetkellä velvoittaa.

Esimerkkinä voidaan pitää useilla alueilla jo toimivia, päivystystä tukevia hoidontarpeen arviointiin erikoistuneita ensihoitoyksiköitä.
Pääsin tutustumaan tällaisen yksikön toimintaan kesäkuun alussa Etelä-Karjalassa yhden 12 tunnin työvuoron ajaksi. Tutustumisvuoroni jälkeen olin entisestään vakuuttuneempi toiminnan hyödyllisyydestä. Myös se tuli selväksi, että toiminnan vaatima ensihoidon osaamisen kehittäminen tulee ottaa huomioon ensihoidon koulutuksessa. Tarve ei niinkään ole ensihoitaja AMK -peruskoulutuksessa, vaan tarve on täydennyskoulutuksen puolella, sillä kyseisessä yksikössä toimiminen edellyttää laajan työkokemuksen omaamista.
Etelä-Karjalassa korostui toiminnan systemaattinen suunnittelu niin, että tuntui, että yksikkö on tiivis osa ensihoitoa, akuuttia kotihoitoa ja päivystystä. Syynä tähän varmaan osaltaan on se, että toimintaa on suunniteltu hyvin ja kehittämisestä vastaa projektipäällikkö.

Vaikka ensihoito onkin kehittynyt sairaanhoitopiirien toimesta hyvin, niin on joitain asioita, joiden olisi toivonut kehittyvän siinä rinnalla. On jotenkin uskomatonta, että vieläkin eri sairaanhoitopiirien alueella ensihoidossa käytettävät lääkkeet, niihin liittyvät hoito- ja annosteluohjeet ja muut ensihoidon hoito-ohjeet eivät ole valtakunnallisesti yhtenevät.
Jos SOTE-uudistus ja ERVA-alueiden vahvempi ensihoidon valvonta ja hallinnointi tuovat näihin asioihin parannusta, niin se on erittäin hyvä asia. Mitä muuta SOTE-uudistus tuo ensihoitoon tullessaan, odottelen sitä mielenkiinnolla ja varmaan moni muukin.
Pian saadaan lukea Pitäjänuutisista, mitä toimittaja sai kirjoitettua, kun huomasin oikein innostuvani ensihoidon ajankohtaisasioiden pohdinnasta.

Mutta loma kuitenkin jatkuu ja painopiste on nyt Rock. ZZ TOP tuli nähtyä muutama viikko sitten Haminassa ja huomenna (29.7.) olisi Crimson Sun Kotkan Meripäivillä. Kunhan Crimson Sun on kuunneltu, niin sitten kiireellä Mäntyharjulle, jossa esiintyy samana päivänä aina hyvä Michael Monroe.

Hyvää loppukesää Aseman lukijoille, itsekin laitoin sivuston puhelimeni avausvalikkoon iltapäivälehtien rinnalle.